30. marraskuuta 2001
Teksti:

Jos talous taantuu, työttömyys tulee.
    Valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vuonna Suomessa on 5 200 työtöntä enemmän kuin tänä vuonna. Työministeriö arvioi uusia työttömiä olevan 30 000-50 000, siis jopa kymmenen kertaa enemmän.
    Valtiovarainministeriössä ei haluta työttömyyteen varautua. Myös pääministeri Paavo Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön suhtautuminen työttömyyteen on ollut nihkeää.
    Talouspoliittisen johdon nihkeä suhtautuminen työttömyyden hoitoon ei ole uutta. Suomen talouspoliittisella johdolla ei ole ollut tapana välittää työttömistä.
    Kuten jo esimerkiksi Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen toteavat teoksessaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993), suomalaisen talouspolitiikan keskiössä on ollut vientiteollisuuden intressit. Työttömyys – tai käänteisesti täystyöllisyys – on aina ollut sivuseikka.
    Lama on muistissa. Viimeksi työttömyyteen ei tartuttu ajoissa, koko lama-ajan talouspolitiikka oli kireää. Tulos oli törkeän suuri työttömyys, joka ei ole vieläkään täysin hellittänyt.
    Lamaa tutkineen Jaakko Kianderin mukaan talouspolitiikassa tehtiin selkeitä virheitä. Kireä finanssipolitiikka jarrutti talouskasvua ja heikensi työllisyyttä lamavuosina. Myös työttömyyden hoidon laiminlyönti oli Kianderin mukaan virhe, joka pitkitti lamaa.
    Kuten Kiander sanoo, lamanaikainen talouspoliittinen johto ei kiinnittänyt juuri lainkaan huomiota kansalaisten elintasoon tai työllisyyteen.
    Oli nyt oikea aika elvyttää tai ei, työttömyyden torjumisen pitäisi olla edelleen hallituksen tärkeimmissä tavoitteissa.
    Vaikeampi kysymys on se, miten työttömyys pidetään poissa. Työministeriön touhujen tuloksellisuudesta voidaan olla monta mieltä. Hallituksella on monenlaisia keinoja aina virastojen hajasijoituksista työllistämistukiin.
    Myös työnantajat voivat katsoa peiliin. Kannattaako lama-ajan tavoin irtisanoa vai ennakoida tulevaa työvoimapulaa ja pyrkiä kouluttamaan työvoimaa uusiin tehtäviin.
    Politiikalla on kuitenkin merkitystä. Tämän todistaa naapurimaa Ruotsin esimerkki. Siellä työttömiä on puolet vähemmän kuin Suomessa. Jaakko Kianderin mukaan Finanssipolitiikka oli Suomessa lamavuosina kireää ja laman jälkeen taas keveämpää. Ruotsissa tilanne oli päinvastainen. Suomessa politiikka syvensi lamaa ja teki nousukaudesta voimakkaamman kuin Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa on jatkuvasti panostettu Suomea enemmän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

Heikki Valkama
päätoimittaja