27. huhtikuuta 2001
Teksti:

Helsinkiläisten tutkijoiden Elina Haavio-Mannilan, 67, ja Osmo Kontulan, 49, uusin seksitutkimus on lähdössä painoon lähipäivinä.
    Kello lähentelee kymmentä, kun Haavio-Mannila saapuu tiistaiaamuna työpaikalleen tekemään viime viilaukset käsikirjoitukseen. Takana on pitkäksi venähtänyt ilta pokerin parissa. ”Meillä on sellainen pokeriporukka”, emeritaprofessori vihjaa.
    ”Sitä paitsi olen muutenkin iltaihminen!” Haavio-Mannila sanoo. ”Vasta neljän jälkeen ehdin yleensä syventymään omiin juttuihini.”
    Omilla jutuillaan emeritaprofessori tarkoittaa tietenkin seksiä, josta suomalaiset hänet tuntevat. Seksiin liittyviä papereita ja kirjoja on hänen pikku huoneensa pullollaan. Hyllyssä olevissa mapeissa on kiehtovia nimikkeitä, kuten ”Seksijakautumia + kuvia iän ja sp:n mukaan”, ”Seksiartikkeleita”, ”Seksiartikkeleita”, ”Seksiartikkeleita” jne.
     Printtailen värikkäitä kortteja
    Kerrosta ylempänä sijaitsee Haavio-Mannilalle tärkeä kopiointi- ja printterihuone. Sitä emeritaprofessori esittelee mieluusti vieraille.
    ”Väriprintteri on lempilaitteeni laitoksella! Tällä minä tykkään printtailla onnittelukortteja kavereille”, emeritaprofessori kertoo. ”Eilenkin meni kaksi tuntia yhden kortin tekemiseen.”
    Tutkimusretket aistien valtakuntaan ovat yhteinen ilon aihe emeritaprofessorille ja yläkerrassa viihtyvälle osastosihteerille Kati Mustalalle.
    ”Huomasitko, että viimeksi kun toin sinulle niitä opintosuorituksia rekisteriin pantavaksi, niin niissä oli toisella puolella sellaisia seksitaulukkoja?” Haavio-Mannila kysyy.
    ”No enpä huomannut, ja olenkin jo ehtinyt arkistoida ne paperit”, vastaa Kati.
    ”Ajattele, sinne arkistoon on nyt sitten talletettu niitä minun seksitaulukoitani”, Haavio-Mannila sanoo. ”Kierrätys on kiva juttu!”
     Seksi on eläväistä!
    Yläkerrassa sijaitsee myös Haavio-Mannilan tutkimusapulaisen Elina Kuusen työhuone. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa kaimasta tehtyjen lehtijuttujen arkistointi. Ja niitä riittää.
    ”Minulta pyydetään usein haastattelua, koska minulla on tällaisiin asiallisiin seksijuttuihin sopiva imago: olen vähän iäkkäämpi enkä muutenkaan mikään seksipimun näköinen”, emeritaprofessori analysoi habitustaan.
    Kunnianarvoisa professori taitaa salaa kuitenkin vähän nauttia hurjasta maineestaan. ”Kun ristisanatehtävissä lukee Elina, siihen oikea vastaus on seksiprofessori”, hän kuiskaa.
    Mainetta onkin kertynyt jo lähes 30 vuoden ajalta, sillä Haavio-Mannila on tutkinut kihelmöivää aihettaan jo 1970-luvulta lähtien. ”On se seksi vaan niin eläväinen aihe, että se jaksaa kiinnostaa”, hän iloitsee.
     Myin osakkeeni, että sain virolaista seksiä!
    Haavio-Mannila ja Kontula ovat puuhastelleet yhdessä seksin parissa jo 80-luvun alusta asti.
    ”Osmo oli silloin opiskelijana pitämälläni kurssilla, ja hän esitti innokkaasti sellaisia miesnäkökulmaa edustavia kysymyksiä”, Haavio-Mannilla muistelee parivaljakon yhteisen uran alkuhetkiä.
    Malttamattomille faneille tiedoksi, että kirjakaupan hyllylle Haavio-Mannilan ja Kontulan uutta tulokasta voidaan odotella ensi syksynä.
    Vaikka uusi tutkimus on jo lähes painokunnossa, sen vaiheisiin ehti liittyä ripaus dramatiikkaakin. Tutkimukseen oli vähällä tulla mutkia matkaan, kun rupesi vaikuttamaan siltä, että Virosta ei saada tarvittavaa materiaalia vertailuaineistoksi. Kirja siis käsittelee paitsi suomalaisten myös ruotsalaisten, venäläisten ja virolaisten makuuhuoneiden intiimejä saloja.
    Mutta Haavio-Mannila himoitsi virolaisten seksitilastoja niin kiihkeästi, että oli valmis uhraamaan omaisuuttaan niiden puolesta – hän pani omistamansa SanomaWSOY:n osakkeet lihoiksi ja osti seksimateriaalit osakevoitoillaan!

Sanna Sommers
Kuva: Riku Isohella