02. maaliskuuta 2001
Teksti:

Opiskelijat saavat monella Helsingin yliopiston laitoksella aiempaa helpommin opintoviikkoja. Paineita helpommalla päästämiseen on etenkin humanistisilla aloilla, mutta myös muissa tiedekunnissa.
     Syitä tutkintovaatimuksissa joustamiseen ovat laitosten mukaan uusi rahanjakomalli, opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti ja opetuksen puute.
    Ylioppilaslehti tiedusteli 28:n opetusta antavan laitoksen esimieheltä tutkintovaatimuksista ja uudesta rahanjakomallista. Laitosten esimiehet saivat vastata anonyymisti. Helsingin yliopistossa on 73 laitosta yhden laskentatavan mukaan.
    ”Vaatimustasoa on laskettu. Aiempaa huterammilla tiedoilla pääsee tenteistä läpi”, erään humanistisen tiedekunnan laitoksen esimies kertoo. ”Tinkiminen on oppiainekohtaista. Reppuja vältetään. Kyynikot puhuvat jo gradujen tason laskusta. Tinkiminen on alitajuista, koska valmistumispaineita tulee opettajille joka puolelta.
    ”Lähes joka toiselta laitokselta kerrottiin, että paineita tutkintovaatimusten helpottamiseksi on ollut. Osassa laitoksista opiskelijat päästetään jo nyt aiempaa helpommalla. Eräillä laitoksilla kerrottiin jopa väitöskirjojen tason laskeneen.
    Kevytmaistereita ei kuitenkaan haluta tuottaa – ainakaan vielä. Nekin laitokset, joilla tutkintovaatimuksia on helpotettu, korostavat yleensä, että taso on edelleen hyvä.
    Useimmiten arvosanoissa joustetaan asteikon alapäässä. Kolmosen arvoiset tenttivastaukset ovat edelleen kolmosen arvoisia. Tenteistä pääsee vain lävitse entistä helpommin. Myös keskitason arvosanoja annetaan kevyemmin perustein.
    ”Paine höllentämiseen on olemassa ja tulee muilta laitoksilta”, erään laitoksen esimies sanoo.
    Paineita voi tulla myös opiskelijoilta, toinen esimies kertoo. ”Emme ole suostuneet devalvoimaan opintoviikkoja, vaikka jotkut opiskelijat siihen suuntaan vihjailevat. Jotkut ovat myös kerjänneet tenteistä läpipääsyä sillä perusteella, että nyt opiskelijoita pitäisi saada nopeammin eteenpäin rahanjakomallin takia.
    ””Läpipäästämisen paine on koko ajan olemassa. Se on jatkuvaa tasapainottelua ammattietiikan ja kiusauksen välillä. Tosin sanoisin, että meillä opiskelijoiden taso on jatkuvasti noussut. Mutta tiedän, että tästä on erilaisia mielipiteitä laitoksellamme”, eräs professori sanoo.

Laitosten esimiesten mukaan tutkintovaatimukset ovat suurimmaksi osaksi muuttuneet entistä parempaan suuntaan viidentoista viime vuoden aikana. Muutaman laitoksen mukaan vaatimustaso niiden oppiaineessa oli aikaisemmin liian korkea.
    Vaihtoehtoiset ja monimuotoiset opiskelutavat ovat tehneet opiskelusta mielekkäämpää opiskelijoiden kannalta. Toisaalta osa laitoksista valittaa, että opiskelijat joutuvat entistä enemmän tekemään itsenäisesti töitä, koska laitoksilla ei ole varaa järjestää kursseja. Esimerkiksi luonnontieteissä joitain pakollisia kursseja ei voida järjestää kuin joka toinen vuosi.
    Yliopiston rehtori Kari Raivio kertoo, ettei hänen korviinsa ole kantautunut tietoa helpommasta läpipäästämisestä tai halpamaistereista. ”Tosin rehtori ei liene ensimmäinen taho, jolle kerrotaan, että tällaista lepsuilua olisi.
    ”Mutta jos läpipääsy on helpottunut, mistä se voisi kertoa?
    ”Ehkä se kertoo rahapulasta ja siitä, että on ymmärretty väärin, mihin yliopisto pyrkii. Pidemmän päälle yliopistomaailman kovenevassa kilpailussa ei voi pärjätä millään muulla kuin korkealla tasolla”, Raivio pohtii.
    Parhaillaan Helsingin yliopistossa suunnitellaan opinnäytteiden tason kattavaa kansainvälistä arviointia. Arviointi käynnistyy ensi syksynä ja kestää lukuvuoden, Raivio kertoo. ”Sen jälkeen osaan vastata tähän asiaan jotakin.

Heikki Valkama
Työryhmä Jussi Heikkinen, Anna-Kaisa Pitkänen ja Sanna Sommers
Kuva: Mika Lietzen