Teknologian kehittäjä tarvitsee julkisuutta
Matti Myllymäki, 46, vietti vuonna 1992 lomaa myytyään yrityksensä. Mieltä askarrutti jatkuvasti sama pähkinä: Miksi kaikki sairaiden turvalaitteet toimivat passiivisesti, eivätkä tarkkaile suoraan ”iholta” ihmisen tilaa?
Sapatilla ajatukset yhtäkkiä loksahtivat kohdalleen: Myllymäen ratkaisu on ranneke, joka mittaa jatkuvasti ihmisen fysiologisia toimintoja. Kun elintoiminnot muuttuvat uhkaavasti, ranneke hälyttää apua. Syntyi International Security Technologies (IST), turvalaitteita kehittävä paja, jossa työskentelee nyt kahdeksan ihmistä. Odotuksissa ovat miljardimarkkinat.
Myyntivaltti on Rannehoitaja, joka antureiden avulla seuraa potilaalta muun muassa liiketilaa, sykettä ja lämpötilaa. Laite lähettää tukiasemien kautta jatkuvasti tiedon seurattavan terveydentilan muutoksista esimerkiksi hälytyskeskukseen. Jos infarkti iskee yksin asuvaan vanhukseen keskiyöllä, ranneke hälyttää apua heti. Muuten apu tulisi ehkä seuraavana päivänä hoitajan tullessa puoliltapäivin pistäytymään.
Kuten kaikilla teknologioilla, Myllymäen kehitelmällä on yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suurin vaikutus Myllymäen mielestä on se, että keksinnön avulla kyetään vähentämään vanhenemisen kustannuksia. Kun ensi vuosituhannella vanhusten määrä jopa tuplaantuu, sairastamisen kustannukset lisääntyvät, eikä potilaita voida hoitaa yhtä tiiviisti kuin nyt. Turvarannekkeen tapaiset innovaatiot mahdollistavat riittävän hoitotason ylläpitämisen, Myllymäki uskoo. Lisäksi ranneke tuo avun nopeammin. Esimerkiksi infarkteissa nopea hoitoonpääsy parantaa paranemisennustetta ratkaisevasti.
Rannekkeen on jo nyt todettu vaikuttaneen kantajiinsa vapauttavasti: Käyttäjät ovat rannekkeen kanssa nukkuneet levollisemmin.
Entä vaikuttaako Myllymäen keksintö myös sosiaalisiin suhteisiin, viekö kone ihmisen paikan vanhuksen turvana?
”Tietysti voi olla, että jotkut ostavat laitteella hyvän omatunnon. Tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata sosiaalisia kontakteja. Minusta meidän keksinnön avulla vältytään turhilta käynneiltä ja huolelta ja voidaan sitten tavatessa keskittyä enemmän sosiaaliseen puoleen.”
Kenellä on vastuu seurauksista?
Kuten Turvarannekkeellakin, uusilla teknologioilla vedotaan usein vapautumisen utopiaan. Innovaatioiden tehtävä on vapauttaa aikaa ja mielenrauhaa muuhun elämään. Tällä tavoin on mainostettu erityisesti kodinkoneita. Vaikutukset saattavat kuitenkin olla päinvastaisia: uudet keksinnöt saattavat vaatia enemmän aikaa kuin entiset.
Esimerkiksi pesukoneen käyttöönotto lisäsi pesemiseen käytettyä aikaa. Pesukoneen käyttäjien oli pestävä vaatteita huomattavasti useammin kuin ennen pitääkseen uuden hygienian tason ennallaan likaisessa ympäristössä, kertoo teknologiaan perehtynyt historian dosentti Karl-Erik-Michelsen.
Teknologian uudelleensoveltamisella ja käytöllä voi myös olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Teknologia saattaa saada aivan toisen käytön kuin mihin se on alunperin tarkoitettu.
Myllymäen yrityksen teknologialla on jo nyt mahdollista saada tarkkailtavista paljon tietoa. Se tietää esimerkiksi, onko rannekkeen kantajalla kylmä ja sen mukaan voidaan säädellä huoneen lämpötilaa. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
”Työpaikalla voidaan seurata työntekijöiden työaikoja, säädellä ilmastointia, lämmitystä ja lukitusta. Esimerkiksi jos ketään ei ole paikalla, järjestelmä lukitsee ovet, laittaa valot pois ja pistää murtojärjestelmän päälle.”
Tarkkailu ja valvonta ovat varoittavia sanoja, joita voi liittää Myllymäen keksintöön.
Mietityttääkö Myllymäkeä, että joku voi käyttää laitteen teknologiaa ”väärin”?
”Me emme voi sitä estää. Sitä paitsi valvominen on jo nyt mahdollista. Meidän laitteemme tekee vain toimintojen yhdistämisen helpommaksi, kuitenkin käyttäjän omilla ehdoilla”, Myllymäki sanoo.
”Sitä paitsi me emme voi pakottaa ketään pitämään ranneketta.”
Arvaamattomuus liittyy kuitenkin väistämättä teknologian käyttöön. Kuka vastaa siitä, jos järjestelmä pettääkin ratkaisevalla hetkellä? ”Tällaista huolta on luonnollisesti vanhempien keskuudessa. Me olemmekin lähteneet siitä, että laite toimisi yhtä luotettavasti kuin junan vessa.”
Mediaa osattava käyttää hyväksi
Matti Myllymäki ja muut teknologian kehittäjät eivät vaikuta yhteiskunnassa pelkästään putkauttamalla tuotteita, jotka sitten suorassa seuraussuhteessa muuttavat ihmisten käyttäytymistä. Kännykkä ei pelkällä olemassaolollaan muuta ihmisiä esimerkiksi puheliaammiksi. Karl-Erik Michelsen toteaa asian hienosti: ”Teknologialla ei ole sisäänrakennettua poliittista ulottuvuutta.”
Mikään ei Michelsenin mielestä määrää, miten laitteita pitäisi käyttää. Valmistajat kyllä koettavat ohjata kuluttajia muottiin esimerkiksi käyttöohjeilla ja valistuksella. Valtioiden standardointiviranomaiset asettavat myös turvallisuusvaatimuksia.
”Käyttöohjeilla tai muilla määräyksillä ei silti voi määrätä, että joku ei voi ajaa päin seinää jos huvittaa”, Michelsen toteaa.
Teknologian kehittelijät vaikuttavat yhteiskunnallisesti Michelsenin mukaan kaikkein tehokkaimmin, jos osaavat käyttää mediaa ja koulutusinsituutioita, kuten kouluja ja yliopistoja apunaan. Erityisesti julkisuudessa valmistajat voivat antaa tuotteilleen laajempia merkityksiä ja koettaa tehdä niistä haluttavia ja tarpeellisia.
”Tietokonevalmistajat puhuvat ovelasti ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta sukupolvesta. He vetoavat ihmisen haluun olla jäämättä jälkeen. Silti mikään ei tee seuraavasta sukupolvesta edellistä parempaa. Käsitys paremmuudesta on vain meidän aikamme antama merkitys”, Michelsen selvittää.
Matti Myllymäki liittää keksintöään ihmisten elämismaailmaan esimerkiksi vertaamalla kehittämäänsä järjestelmää koneiden ylläpitoon. ”Ihmiset seuraavat autonsa kuntoa säännöllisesti. Teollisuudessa koneille on kunnonseurantaan ohjelmia. Ihminen on ainoa, jolle ei ole kunnonseurantaan tarkkaa järjestelmää.”
Julkisuuden käyttäminen on tärkeää myös rahan saamiseen. Tekniikan alalla on tärkeää saada projektin alussa starttirahaa, kun yritys ei vielä tuo lainkaan tuloja. Suomessa tutkimusraha tulee pitkälti valtiolta, sillä yksityistä riskirahaa ei ole tarjolla samalla tavalla kuin suuremmissa maissa.
Valtion laitoksista teknologiasta määrää paljon Teknologian kehittämiskeskus Tekes. Se jakaa vuosittain pari miljardia tutkimusrahaa ja -lainantakauksia. Lisäksi rahaa tulee pariltakymmeneltä kauppa-ja teollisuusministeriön alaiselta laitokselta.
Rahaa jaetaan useimmiten sen perusteella, edistävätkö hankkeet Suomen kansantalouden menetystä ja työllisyyttä.
Matti Myllymäen yrityksen kehittämä teknologia ei ole päässyt julkisten laitosten suosioon. ”Olen laskenut, että julkiset avustukset ovat vähemmän kuin minun peruspäivärahani tältä ajanjaksolta. Kaikki on pitänyt laittaa omasta selkänahasta.”
Matias Möttölä
Kuva Petri Juntunen
