27. marraskuuta 1998
Teksti:

Pelien suosion kasvaessa on myös nostalgia lisääntynyt. Internetissä on kasoittain vanhoille kotimikroille ja tietokonepeleille omistettuja sivuja ja netissä voi käydä imuroimassa emulaat-toreita, joiden avulla voi pelata esimerkiksi pc:llä vanhoja pelejä.
    Helsinkiläinen Timo Väre suunnittelee tietokonepeleille omistettua museota.

70-luku: Atarin aikakausi

Tietokone- ja videopelit ovat saaneet alkunsa Yhdysvaltojen sotateollisuudesta, kuten esimerkiksi tietoverkotkin. Ensimmäisen pelikoneen kehitti nimittäin sotilastekniikkayrityksen leivissä työskennellyt Ralph Baer.
    Magnavox Odyssey
-pelikone oli jättimenestys. Se tuli kauppoihin vuonna 1972 ja sitä myytiin hurauk-sessa yli satatuhatta kappaletta. Pe-leinä olivat tennis, pingis ja jääkiekko. Yksinkertaisissa peleissä ei ollut lainkaan ääntä tai värejä.
    Ensimmäisenä maailmanlaajuiseen suosioon ylsi kuitenkin Atari 2600 –malli ja sen Pong-peli. Pongin suosiota kuvaa, että tietokonepelien historiasta kirjoittanut toimittaja J. C. Herz kutsuu pelivuosia 1962-76 esi-Pong-aikakaudeksi ja vuosia 1977-85 Atari-aikakaudeksi.
    Suomeen tietokonepelit tulivat 1970-luvun lopussa, hallipelien kautta. Maailman ensimmäinen hallipeli oli Computer Space, Atarin perustajan Nola Bushnellin ensimmäinen yritys.
    ”Kolikkopelit tulivat 70-luvulla aluksi ruotsinlaivoille ja huvipuistoihin. Kiinnostus oli herännyt ja pian samat pelit tulivat koteihin videopelien muodossa”, tutkija Petri Saarikoski kertoo. Tuolloisia hittipelejä olivat muun muassa Pacman ja Space Invaders.
    ”Menimme koulun jälkeen kauppoihin pelaamaan Atarin ja Mattelin videopelejä”, yliopistolla matematiikkaa opiskeleva Harri Vuorela muistelee. ”Joskus tuli lähdettyä Linnanmäelle ihan sen takia, että siellä oli niin hienoja kolikkopelejä.”
    Alkuaikojen peleistä puhuttaessa ei pidä unohtaa Nintendon Game &Watch-elektroniikkapelejä. Tynnyreitä paiskiva Donkey Kong ja Mikki Hiiri palomiehenä ovat syöpyneet tuon ajan lasten tajuntaan.

80-luvun alku: Kuusnepa ja Amiga

Vuonna 1984 televisiopelien eli pelikonsolien myynti romahti. Vanhemmat hoksasivat, että videopelin sijaan heidän kannattaa ostaa lap-selleen kotimikrotietokone, investointi lapsen tulevaisuuteen.
    ”Ajateltiin, että ostamalla tietokone nuoresta tulisi atk-nero, mutta petyttiin, kun hänestä tuli mopoileva jääkiekkoilija, joka pelasi tietokonepelejä”, tutkija Saarikoski nauraa.
    Täysin hukkaan tietokoneet eivät menneet. Saarikosken mukaan 80-luvun kotimikrovillityksellä on tärkeä osa suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Suuri osa nykyisistä atk-guruista aloitti tuolloin ohjelmoimalla pelejä kotimikroon.
    Kotimikrovallankumouksen eturintamaa edusti Commodore 64, unohtamatta useita kymmeniä muita konevalmistajia ja -malleja. Vielä 80-luvun alussa kotimikrot olivat työkaluja, joihin oli saatavilla vain muutamia valmiita pelejä. Pelaajien piti ohjelmoida pelinsä itse ja kun koneen sammutti, työ meni hukkaan.
    ”Ohjelmoimme pelejä Basic-oh-jelmointikielellä kuusi tuntia. Sitten kun olimme aikamme pelanneet, piti kone sammuttaa. Seuraavana viikonloppuna aivan sama juttu”, Samuli Simojoki, 27, muistelee.
    ”Kuusnepassa (Commodore 64) oli muovisia pelimoduleja. Meni viikkoja ennen kuin opimme laittamaan modulit oikein. Kyseessä oli peli nimeltä Kickman, jossa piti potkia niskaan tippuvia ilmapalloja. Se oli pitkään ainoa pelini. Muistan vieläkin sen melodian.”
    Kotimikrojen kuningas oli Amiga, joka hallitsi pelimarkkinoita lähes puoli vuosikymmentä, aina 90-luvun alkuvuosille, kunnes joutui väistymään pc-koneiden tieltä.

80-luvun loppu: Super Mario

Samaan aikaan kun Commodore ja muut kotimikrot valloittivat Suomea, syntyi Japanissa uusi pelikonsoli: Nintendo Entertainment System (NES). Pian Nintendo valtasi myös Yhdysvaltain markkinat ja perässä tulivat Eurooppa ja Suomi.
    Nintendon suurin hittipeli oli Super Mario Bros, jota esimerkiksi Commodore yritti matkia Great Gianna Sisters -pelillä. Nintendo peittosi kilpailijansa Segan sekä Atarin ja nousi pelien kuninkaaksi. Vuonna 1987 Nintendo hallitsi noin 90 prosenttia Yhdysvaltojen videopelimarkkinoista.
    ”Nintendo ei ollut teknisesti parempi. Se vain sai pelinvalmistajat puolelleen”, tutkija Petri Saarikoski muistuttaa. ”Teknologian historia on täynnä tapauksia, joissa teknisesti parempi tuote häviää huonommalle. Kyse on silkasta sattumasta. Esimerkiksi videoissa VHS sai monopolin vaikka Beta oli paljon parempi. Samoin kävi Windows-käyttöjärjetelmän suhteen.”
    Vuosikymmenen vaihteen mai-neikkain peli lienee Tetris, joka yksinkertaisuudessaan levisi Pacmanin tavoin myös työpaikkamikroihin. Osaltaan Tetriksen menestyksen an-siota on Gameboyn nousu suosikiksi. Gameboy yhdisti mukana kannettavan Game&Watch-pelien riemun pelikonsolien monipuolisuuteen.

90-luku: Pc:stä pelikone

Pc:n kultakausi alkoi vuonna 1993, kun Doom-peli niitti viimeisen naulan muiden koneiden arkkuun. Doom osoitti, mihin aiemmin lähinnä työvälineenä käytetty pc pystyy. Internet on lisännyt pc:n suosiota pelikoneena: se on mahdollistanut useiden pelaajien yhtäaikaiset pelit.
    Rinnalle nousivat taas pelikonsolit. Vuosikymmenen alussa Nin-tendo lanseerasi uuden pelikoneen, Super NES:n, joka alusti Play-stationin ja konsolipelien uutta tulemista. Myös Segan Megadrive -pelikone sinnitteli markkinoilla. Vuosikymmenen vaihteessa myös Atari yritti ties kuinka monetta uutta tulemistaan konsolimarkkinoille, mutta Nintendoa ei lyönyt kukaan.
    Suomessa pc:n suosio peliko-neena on edelleen vankkumaton. Nyt rinnalla pelataan myös konso-leita, erityisesti Playstationia, mutta myös Nintendo64-peliä. Jälkimmäisen lanseeraaminen vuonna 1996 oli aiheuttaa Japanissa mellakoita, kun kaikki halusivat yhtä aikaa uuden Nintendon.
    Saarikosken mukaan pelikonsolit ja pc:t elävät rauhanomaista rinnak-kaiseloa. Kun peli saavuttaa konso-lilla suosion, se julkaistaan myös pc-versiona.

Tulevaisuus: Piratismi rehottaa

Nyt pelimarkkinat ovat Saarikosken mukaan ylikuumenneet. Polttavien cd-asemien lisääntymisen uskotaan moninkertaistavan laittoman kopioimisen eli piratismin.
    Pelikonsolimaailmassa puolestaan kolme suurta konsolivalmistajaa, Nintendo, Sega ja Sony kyräilevät toisiaan. Kaikki odottavat kilpailijan seuraavaa siirtoa. Alan lehdissä puhutaan Segan uudesta Dreamcast-pelikoneesta. Myös Sony pohtii uuden Pleikkarimallin lanseeraamista.

    Lähteet:
    Petri Saarikoski,
    Näkökohtia J.C. Herzin kirjaan (1998) (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/49.html)
    http://videogames.org/
    http//www.videotopia.com/
    Revenge of Arcade -peli, Microsoft, 229,- markkaa (Dose-multimediakauppa)
    Emulaattoreita:
    http://www.media.dsi.unimi.it/mame/download.htm

Heikki Valkama
Kuva: Tiina Karjalainen