16. lokakuuta 1998
Teksti:

Kauanko Tehosekoitin on ollut koossa?
Otto: Seitsemän vuotta.
Matti: Sanotaan kuusi, se kuulostaa paremmalta.
Tehosekoitin on yhtyeellinen nuoria rock-veteraaneja. Uusimmassa hitissä Pillitä Elli pillitä kappaleen sanoittanut Otto laulaa kohtalokkaasti: 22 ja finito. City-lehdessä Arska kertoo koskettavasti, miten hänen 16-vuotiaana perustamansa levy-yhtiö nimeltä Levy-yhtiö kasvoi ja hoiti Apulannan ja Tehosekoittimen menestykset. Seurauksena oli hermoromahdus 21-vuotiaana.
Tehosekoittimen uusi levy Varoittava esimerkki on retee; se rämisee ja itkee sopivassa suhteessa. Ja se sisältää lisää muistelua tien päältä.
Otto: Elämähän on pelkkää sotajuttujen kertomista. Sitä tuntee itsensä aika vanhaksi, kun keikkamatkoilla ei muuta tehdäkään.
Matti: Muistatteko, kun vuonna 1986 Giants of Rockissa muisteltiin vuoden 1984 Giants of Rockia?
Matti muistelee olleensa ensimmäistä kertaa televisiossa vuoden 1991 Giants of Rockissa, yleisön eturivissä. Arska pääsi televisioon kulkiessaan Ritva Valkaman perässä.
Matti: Nostalgia on hauskaa, jos se viedään äärimmilleen. Mua häiritsi esimerkiksi Kissin keikalla moderni rumpusoundi.
Hanski: Tai se uudistettu logo.
Matti: Jos muistelet Pihtiputaan juhannusta ’74, kun oltiin Datsunilla liikenteessä, ei pidä pelkästään muistaa, että löysit rannalta vitosen, makkaramuija rahasti sulta liian vähän ja panit ihanaa Liisa-Erkkiä. Pitää muistaa myös, että hyttyset purivat saatanasti, Taunus hajosi matkalla ja Uriah Heep oli peruuttanut.
Ketkä tämän hetken suomalaisyhtyeistä tekevät kymmenen vuoden päästä comebackin?
Arska: Me. Näissä samoissa (toim. huom. erittäin tiukoissa) vaatteissa. Vaikka painoa olisi tullutkin, tukat tippuis päästä ja parrat kasvais. Ei missään 2000-luvun kasaripuvuissa.
Matti: Mä uskon, että kaikki tekevät. Mutta bändissä pitää olla persoonia. Ketä kiinnostaa, onko KOM-teatterissa kaikki vanhat jäsenet, mutta Beatlesistä on vaikea tuurata yhtään jätkää.

Dingotta

Dingon manageri Lasse Norres sääli Stillerissä 90-luvun artisteja, koska kilpailu alalla on nykyään paljon julmempaa ja ainoastaan raha ratkaisee. 80-luvulla näyttävästä ja uskottavasta Tehosekoittimestakin olisi tullut kerralla kiintotähti. Mutta 90-luvulla tähdet tuikkivat himmeämmin ja niiden urat jäävät lyhyiksi lennoiksi.
Nykysukupolvi ei heiluta sifonki-huivia, koska haluaa säilyttää itsekunnioituksensa. Mutta jokin 80-luvun vanhoissa legendoissa kiehtoo.
Tehisläisistä kukaan ei ollut Dingon comeback-keikalla Hartwall Areenalla. Neumann sen sijaan piipahti heidän kanssaan lavalla viime syksyn Hell On Wheels -kiertueella.
Matti: Varkaudessa Nipa tuli pummaamaan meidän hotellihuoneeseen hampurilaisen ja kertomaan Dingo-juttuja. Hanski sanoi sille kun se oli aikansa hehkuttanut, että kato itseäsi: Sä näytät ihan hirveältä.
Arska: Mulle se sano, että sä näytät ihan rokkarilta. Olin otettu. Dingo-angstit katosivat saman tien.
Otto: Mun Tommi Läntinen -angst ei kadonnut kun se tuli kehumaan mua Virroilla Suomen Mark Bolaniksi. Dokuttiin sitten.

Junttiklassikot

Tehisläiset ovat tavanneet kaikki junttilegendat samoja lavoja ja fes-tareita kiertämässä.
Otto kertoo tyytyväisenä, kuinka Pate Mustajärvi keinahteli back stage -tuvasta, tarjosi kossuhuikat ja sanoi hänelle, että jätkähän on kuin Hulkon Antti viisitoista vuotta sitten.
Tehosekoittimen keikkabussissa oli niihin aikoihin veivattu Popedan biisiä, jossa sanotaan: ”Jos pillua saan mä lähden mukaan”.
Otto: Pate tuli hakemaan meitä lavalle. Matti, minä ja Klamydian Vesku päädyttiin laulamaan taustoja. Sehän oli helvetin hienoa: Suomen juhannus Virroilla ja laulamassa Popedan taustoja jossain porno-biisissä.
Myös uransa päähän tullut laulaja on kohdattu.
Otto: Oltiin oltu Lepakossa keikalla ja bileissä, joissa Nalle Österman osoitti mua ladatulla aseella. Aamulla käveltiin paikalliselle Essolle ostamaan lisää virvokkeita. Vastaan tuli Jamppa Tuominen, joka pyysi meiltä tyhjät pullot saadakseen vähän taskurahaa ja huikkaa täysistä.
Matti: Sitten se alkoi kertoa sananmuunnoksia…
Otto: …eli munansaannoksia, jotka olivat todella huonoja ja rivoja. Sitten me katseltiin, kun tuulipukuinen hahmo katosi kaukaisuuteen.
Tehosekoitin ei kykene täysveriseen junttiuteen kuten toinen Lahti-rockin isä eli Sleepy Sleepers. Mutta yhtyeen sanoituksissa kyllä pannaan ja rakastellaan. Heille ei käy kuten Matti Inkiselle.
Otto: Sen kanssa dokutettiin Down by the Laiturissa.
Matti: Sillä on hirveät traumat, koska se tunnetaan kappaleista Hyvää syntymäpäivää, Leijaillen ja Kolme sanaa sinulle. Sillä on pöytälaatikossa kasoittain biisejä, joissa impataan liimaa ja haistatetaan vittua. Kyseli, suostuisiko meidän levy-yhtiö kustantamaan niitä.

Rock-kuningas

Kari Peitsamon kohtaaminen oli toivottu.
Arska: Muistatteko kun soitettiin Peitsamon faijalle sieltä purkutalosta?
Otto selventää väliin, että silloin Tehis oli vielä tosi pieni yhtye.
Arska: Joku sai päähänsä, että soitetaan Kari Peitsamolle. Kun numeroa ei oikein löytynyt, soitettiin sen fatsille ja tilitettiin sille aamuneljältä, että Kartsa on kova jätkä.
Matti: Ymyrockissa oltiin juteltu aikamme takahuoneessa, kun se kysyi oma-aloitteisesti: Otat sä nimmarin.
Arska: Peitsamo jaksaa jossain Nummi-Pusula -rokissa vetää biisien välissä: Peace and love and rock’n’roll. Peitsamo on oikeasti rocktähti, vaikkei sillä olisi ketään katsomassa.
Varsinaisesti Tehosekoitin on sitä ikäpolvea, jolle poseerausheavy on nostalgiaa.
Otto: Slash on suudellut mun entistä tyttöystävää, kun oltiin pyytämässä siltä nimmareita Nummirockissa. Olin siihen aikaan tuiman mustasukkainen. Tyttö sanoi: Toi Slash nyt oli vaan tommonen. Sä nyt oot kuitenkin se oikea.

Minna Joenniemi