30. lokakuuta 1998
Teksti:

Vaihto-opiskelijoita on matkannut Helsingin yliopistoon viime vuosina suuri joukko. Yliopiston kansainvälisyystavoitteissa korostuvat nimenomaan vaihto-ohjelmat ja niiden kehittäminen. Samalla kun vaihto-opiskelijoiden asioita on pyritty hoitamaan paremmin, ovat ulkomaalaiset tutkinnonsuorittajat unohtuneet.
    Ulkomaalaisten opiskelijoiden neuvojan Robert Rambergin mukaan ongelmallisin seikka on asuminen. Yliopisto on velvollinen järjestämään asunnon vaihto-opiskelijoille, mutta ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien pitää itse järjestää asumisensa.
    ”He saavat saman Hoasin kohtelun kuin kaikki suomalaisetkin”, Ramberg kertoo. Tänä vuonna jono oli syksyllä 10-12 viikkoa. Rambergin mielestä Hoas voisi pyrkiä järjestämään pienelle ulkomaalaisjoukolle joustavamman kohtelun. ”Voi olla aikamoinen kriisi, jos täysin vieraasta kulttuurista tuleva joutuu majailemaan viikkokausia jossain yömajan tyyppisessä paikassa. Joidenkin opiskelujen aloittaminen hankaloituu sen takia”, Ramberg sanoo.
    Heikoin tilanne on Euroopan ulkopuolelta tulevilla. EU-jäsenyyden myötä ei-eurooppalaisten viisuminsaanti on vaikeutunut, minkä vuoksi monet afrikkalaiset ja aasialaiset myöhästyvät lukukauden alusta. Orientaatioviikon jälkeen tutortoimintaa ei ole, joten tulokkaat ovat käytännössä ilman asuntoa ja ohjausta. Rambergin mielestä EU-jäsenyys onkin jakanut ulkomaalaiset opiskelijat räikeästi A- ja B-luokkaan.
    Jatko-opiskelijoiden tilannetta helpottaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn noin 130 ulkomaalaisille tarkoitettua asuntolapaikkaa. Suurin osa asunnoista sijaitsee Vallilassa, samoissa taloissa osakuntien asuntojen kanssa. Osakunta perii täsmälleen samanlaisesta asunnosta 850 markkaa, ulkomaalaiset maksavat CIMO:lle 1 300 markkaa.
    ”Meidän asunnoissa on siivous, kalusteet, liinavaatteet, astiat ja kaikki muut kiinteistöpalvelut. Lisävuokra tulee näistä, eikä edes kata kaikkia kuluja”, selvittää CIMOn asuntolatoimen johtaja Ritva Siukkola. Hänen mukaansa palvelut ovat ehdottoman tärkeitä, koska monet asukkaat tulevat vain lyhyeksi jaksoiksi. Lisäksi asukkaat ovat hyvin erilaisia, esimerkiksi vierailevaa professoria ei Siukkolan mielestä voi laittaa siivoamaan.
    ”Kokemuksen kautta tiedämme, että säännöllinen siivous on ainoa tapa pitää kiinteistöt kunnossa”, Siukkola lisää painokkaasti. Hänen mukaansa eri kulttuureja edustavien siisteyskäsitykset eroavat huomattavasti toisistaan.
    Asuntolan ulkomaalaisille antamissa säännöissä kielletään myös yövieraiden kutsuminen. Näin kolmikymppinen tutkija ei voisi kutsua ystäviä kotimaastaan luokseen.
    ”Kielto ei ole ehdoton. Lyhytaikaisten vieraiden majoittamiseen pitää pyytää etukäteen erillinen lupa asuntolan johtajalta. Itse olen kyllä sitä mieltä, että asukkaat ovat aikuisia ihmisiä eikä ole minun asiani olla heidän moraalinsa vartija lauantai-iltaisin”, Siukkola selittää nauraen.

Kuukauden vuokra kolmesta yöstä

Yliopiston vastuulla olevat asumisjärjestelyt vaihto-ohjelmien kautta tuleville opiskelijoille eivät nekään ole sujuneet ongelmitta. Tänä syksynä tulleille opiskelijoille ilmoitettiin, että heidän täytyy olla Helsingissä elokuun loppuun mennessä. Kun he sitten saapuivat pari päivää ennen kuunvaihdetta, kävi ilmi, että maksettavaksi lankeaa koko elokuun vuokra muutaman yön takia.
    ”En ymmärrä, miksi se on yllätys tulijoille. Heille lähetetyssä vihkosessa on kyllä ilmoitettu, että minimivuokra on kuukauden vuokra”, sanoo asuntoasioita hoitava Tuula Helstedt yliopiston kansainvälisten asioiden yksiköstä. Hänen mukaansa asunnot varataan opiskelijoiden ilmoittaman tuloaikataulun mukaan.
    Erään ulkomaalaisopiskelijan mielestä ongelmallista on se, että ensimmäinen kokemus Suomesta on juuri asuminen. ”Ennen kuin on edes nähnyt yliopistoa, käteen isketään yli tuhannen markan lasku parista yöstä”, hän toteaa.
    ”Yliopisto haluaa paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. On vain unohdettu miettiä, missä he voisivat asua”, tutkinto-opiskelija kiteyttää.

Viime vuoden lopussa Helsingin yliopistossa oli noin 700 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut koko ajan nousussa.

Pilvi Torsti
Piirros Ville Pynnönen