Koululaisia suorastaan imetään päätöksentekoon. Ainakin kymmenessä kunnassa on sovittu, että alle äänestysikäisiä valitaan kuultaviksi ja jopa päättäjiksi nuoria koskevissa kysymyksissä. Parin kuukauden sisällä listalle on luvassa lisää kuntia ja buumi leviää pitäjästä toiseen.
Pisimmällä ollaan Vihdissä, jossa nuorisovaltuusto on saanut 50 000 markkaa käytettäväksi nuorille tärkeisiin hankkeisiin. Kangasalan nuorisovaltuusto on muun muassa hoitanut paikkakunnalle nuorisokahvilan, vaikuttanut paikallisliikenteen vuoroihin ja uimarannan kunnostukseen.
Ideat nuorisovaltuustoista ovat lähteneet lähinnä kunnan päättäjiltä. Jaksavatko koululaiset itse innostua? Jaksavat, into on kova, vakuuttavat nuorisovaltuutetut eri puolilta maata. ”Olemme hommanneet syrjäkyliltä kuljetusta keskustaan, ettei vanhempien tarvitse kuskata”, Lapuan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anu Risikko, 17, kertoo.
Kunnan byrokratiaan tutustuminen on työlästä eikä isompien päättäjien päiden kääntäminen ole helppoa. ”Tuntuu, ettei kunnanvaltuustossa oikein ymmärretä ja välitetä nuorten asioista.”
Kunnissa on kehitelty erilaisia systeemejä nuorten kuulemiseksi. Oppilaitoksittain valittu Lapuan 35-jäseninen nuorisovaltuusto tekee esityksiä vapaa-ajan lautakunnalle, Siikajoen kylittäin kyhätty 12-henkinen valtuusto omaa taas ”aloite- ja lausunto-oikeuden”.
Toijalassa 7-jäseninen nuorten edustajisto toimii kaupunginhallituksen alla asiantuntijaelimenä. Valkeakoskella, Hämeenkoskella, Lammilla ja Tuuloksella on valittu valtuuston alle 18-vuotiaita puheoikeudella. Kontiolahdella on päädytty kasaamaan nuorisovaltuusto nuorisojärjestöjen edustajista. Lähes joka kunnassa on nuoret päättäjät valittu vaaleilla, jotka on toimitettu kouluissa ja nuorisotiloissa.
Piispa nuorten äänenä
400 nuoren mielipiteitä on kerätty myös kirjaksi jaettavaksi kaikille maan vanhoille valtuutetuille. ”Kirja Esitys uusiksi on nuorten puheenvuoro teille”, esipuheessa hehkutetaan. Hajanaisista ainepätkistä ilmenee, että nuorten luottamus kunnan poliitikkoihin ja virkamiehiin on vähissä. Terveyden- ja sairaanhoidon koululaiset listaavat kunnan palvelujen kärkeen. Kansalaispalkka saa laajaa kannatusta. Arvot ovat silti kovat: jokaisen on tultava toimeen omillaan eikä alkoholisteille löydy ymmärrystä.
Koululaisten puheenvuorojen sekaan kustantaja on halunnut ”asiantuntijahaastatteluja” arkkipiispa John Vikströmiltä, kunnanjohtajilta ja tutkijoilta. Että se niistä nuorten puheenvuoroista.
Koululaisten vaikuttamismahdollisuudesta huolestunut kirjanen ei kysy vahingossakaan, tahtoisivatko koululaiset äänestää oikeasti. Anu Risikon mielestä äänioikeusikärajaa pitäisi laskea 16 vuoteen. ”Silloin nuoria kuunneltaisiin varmasti enemmän, mutta en tiedä otettaisiinko meitä sittenkään vakavasti.”
Mari Manninen
Esitys uusiksi. Kunnanvaltuutettu 1997-2000, toim. Hilkka Säävälä. Kunnallisalan kehittämissäätiö 1996.
Tietoja nuorisovaltuustoista: http://www.alli.fi/k2000/hankkeet.html
