Keskuudessamme pääkaupunkiseudulla asuu jo kolmasosa kaikista Suomen saamelaisista, ainoan alkuperäiskansamme jäsenistä. Heistä suurin osa on ns. toisen polven saamelaisia, jotka ovat joko syntyneet täällä tai eläneet suurimman osan elämästään etelässä. Juuri tämä sukupolvi rakentaa osin jo unohtuneen saamen kielen ja kulttuurin parempaa tulevaisuutta sekä juhlii kansallispäiväänsä 6. helmikuuta.
    City-Sßmit rs. on uuden aktiivisuuden ilmentymä. “Eteläistyneiden saamelaisten perustama järjestö City-Sßmit sitoo yhteen etelässä asuvia saamelaisia, edistää saamelaista kulttuuria ja toimii linkkinä pohjoiseen”, kertoo järjestön hallituksen sihteeri Pauli Aikio. Yhteistyötä järjestö harjoittaa paitsi muiden maiden saamelaisten myös Helsingin yliopiston Saamentutkimuksen laitoksen kanssa.
    Kuvataiteilija ja käsityöläinen Satu Maarit Natunen, 29, on malliesimerkki City-Sßmitin jäsenistön toisen polven saamelaisesta, joka on syntynyt Helsingissä ja opetellut saamen kielen vasta aikuisiällä. Hänelle saamelaisuus on ollut ainoa pysyvä asia elämän muutosten pyörteissä, ja siksi City-Sßmitin tarjoama yhteys muihin saamelaisiin on hänelle tärkeää.
    Sadun taide ilmentää vahvasti hänen saamelaisuuttaan, mikä kuvastuu sekä maalausten vahvoina väreinä että niiden saamelaiseen tarinaperinteeseen liittyvissä sisällössä. Uuden sukupolven taiteilijan töissä juoksevat niin ketut kuin sudetkin, ja myyttinen aurinko valaisee tulevia, kulttuurin parempia aikoja.

Marjo Haapaniemi
Kuva Niko Nurmi

Saamelaisten kansallispäivän juhlaohjelma 6.2. 1997:
Klo 12 Saamentutkimuksen laitoksen oppilaat ja opettajat nostavat Saamen lipun Porthanian edessä ja laulavat kansallislaulun (Sßmi soga lßvlla).
Klo 18 City-Sßmitin järjestämä juhlaillanvietto Villa Kivessä. Ohjelmassa nukketeatteria Enontekiöltä, puheenjohtajan puhe, joikuja.
Satu Maarit Natusen taiteeseen voi tutustua 22.2. saakka kulttuurikeskus Nativan Saakar-näyttelyssä, Uudenmaankatu 27.

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita