Kehy katsoo Brysseliä pidemmälle

T:Teksti:

”HYY:n kokoisessa lafkassa on pakko olla paikka, missä ihmiset voivat ajatella globaalisti”, kehy-valiokunnan puheenjohtaja Sari Laaksonen sanoo. ”On paljon ihmisiä, joiden ajatusmaailma ei rajoitu oman navan ympärille. Kaikille kansainvälisyys ei ole vain EU ja virkamiesura Brysselissä.”
    Kehy-valiokunta perustettiin Intia-projektin ympärille syntyneen työryhmän jatkona viime vuonna. Tänä vuonna se paisui HYY:n suurimmaksi valiokunnaksi yli 70 opiskelijan voimalla. ”Pääfunktiomme on ylläpitää keskustelua kehitysmaa-asioista”, puheenjohtaja linjaa. Osa valiokuntalaisista kerää tietämystä ja varoja Intiaan kenttätehtäviin lähtemistä varten.
    Monet kehyläiset lukevat kehitysmaaoppia. Kirjavaan joukkoon mahtuu valtiotieteilijöitä, lääkisläisiä, kasvatustieteilijöitä, maantieteilijöitä, ympäristösuojelunopiskelijoita ja Aasian tutkijoita. Yhteistä kaikille on globaali ajatusmaailma ja kansainväliset yhteydet. Suurin osa valiokuntalaisista on naisia. ”Miksi kehy-asioita hoitavat vain naiset?”, kysyy Sari Laaksonen. ”Ne, jotka muutenkin tiedostavat naisasioita, tulevat porukoihin” , kehy-valiokunnan sihteeri Satu Elo arvioi.

Miehistä lisää painoarvoa?

Kehyläiset eivät myönnä sukupuolijakauman olevan ongelma, mutta toteavat samaan hengenvetoon, että miehet toisivat valiokunnalle lisää painoarvoa. ”Pehmeiden arvojen ajajat eivät hallitse rahan ja talouden kovaa kieltä. Emme puhu siitä, mikä on opiskelijalle eduksi lyhyellä tähtäimellä, vaan siitä mitä on tehtävä, jotta 50 vuoden kuluttuakin olisi jotain mistä puhua”, Laaksonen selittää.
    Valiokuntalaiset ovat huolissaan siitä, ettei osa akateemisista ihmisistä tiedä mitään kehityskysymyksiin liittyvistä asioista. ”Emme ole huomanneet todistella omaa tärkeyttämme HYY:ssä”, kehyläiset myöntävät. Ylioppilaskunnassa on aina ollut tahoja, jotka ovat kyseenalaistaneet kehitysyhteistyön aseman. ”Osa ajattelee, että ne on HYY:lle hyödyttömiä maailmanparantajia”, kuvailee tuntemattomana pysyttelevä edustajiston jäsen. Kaikkien mielestä ei ole HYY:n tehtävä hoitaa kolmannen maailman ongelmia. Kehy-projektit on haluttu sysätä milloin HYKY:n, milloin SYL:n harteille.
     ”Ilmassa on molemminpuolista pelkoa. Kehyläiset ajattelevat, että HYY:n jyrät horjuttavat heidän asemaansa ja toisaalta edustajistossa pidetään kehyläisiä vasemmistovihreinä hihhuleina”, eräs entinen kehy-aktiivi analysoi. Valtakunnan tasolla kehitysyhteistyön asiantuntijat ovat miehiä. Maailmanparannuksen ammattimaistuessa unohtuvat pehmopuheet, värikkäät hameet ja anovat katseet. Kehy-ihmisetkin omaksuvat kovan poliittisen kielen ja alkavat puhua prioriteeteistä ja määrärahoista.
    Kehitysyhteistyötä tekevillä on takataskussaan mainio valtti: itseään kunnioittavan yhteisön on vaikea tunnustaa täydellinen itsekkyytensä ja hylätä kehy-sektori kokonaan. Apua on annettava ainakin kosmeettisista syistä. Muuten kehy-ihmiset voivat aloittaa liturgian siitä, mitä tapahtuu, jos kaikki kiinalaiset hankkivat auton tai afrikkalaisten annetaan hakata viimeisetkin puunsa.

Leikkaukset eivät lannista

Myös muilla opiskelijajärjestöillä on omia kehy-projekteja. SYL:llä on stipendiaattiohjelmalla Guatemalassa, HYKY kerää rahaa Equadoriin ja Maatalous-Metsäylioppilaat auttavat ghanalaista intiaanikylää. Afrikan tähti huolehtii asennekasvatuksesta kotimaassa: he kiertävät kouluissa antamassa kansainvälisyyskasvatusta.
    Opiskelijat eivät ole lannistuneet, vaikka taloudellinen tilanne ja arvoilmapiiri eivät ole otollisia hyväntekeväisyydelle. Riviopiskelijatkin todistivat vastikään solidaarisuuttaan kolmatta maailmaa kohtaan: Unicef-lipaskeräys tuotti 6 000 markkaa päivässä ja Intia-projektin hyväntekeväisyysrastin heltyi piirtämään viime syksynä noin 1600 opiskelijaa. Varsinkin kasvissyöjät ovat suosineet myös kehy-aterioita, mutta nyt kanat ovat jäissä, sillä Unicafe on lopettanut yhteistyön kehy-järjestöjen kanssa.
     ”Kehy ei tarjoa etuja, vaan mahdollisuuden auttaa ja kansainvälistyä. Me ei voida julistaa opiskelijoille, että työmme takia saatte satasen lisää kuussa. Meidän kautta voi auttaa satasen tarvitsijoita”, Laaksonen tiivistää.

Reetta Räty
Piirros Salla Savolainen