”Sisäkorvan tasapainoelin muodostuu kolmesta toisiaan kohtisuorassa olevasta pään kiertoliikettä ja kulmakiihtyvyyttä aistivasta kaarikäytävästä sekä suoraviivaista kiihtyvyyttä aistivasta pääte-elimestä. Ihmisen tasapainoon vaikuttavat myös näköaisti sekä jalkojen ja niskan asentotunto. Viime kädessä tasapainon monimutkaisesta säätelystä vastaavat aivot. Lukiessa syntyvällä niskajännityksellä tai tenttistressillä voi olla osuutta huimaustuntemuksen synnyssä. Tasapainon hallintaa voinee kehittää liikkumalla, joka tenttiin lukiessa saattaa unohtua.”
Anne Pitkäranta,
korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori
”Heikko koulu-ura on riskitekijä. Hyvinvointiongelmat kasaantuvat peruskoulussa huonon koulumenestyksen ryhmiin ja peruskoulun loputtua koulu-uran heikon etenemisen ryhmiin. Peruskoulun arvosanat vaikuttavat myös kohtuuttomasti varsinkin poikien mahdollisuuksiin edetä jatko-opintoihin. Katsommeko silti oppia liian kapeasti ainoastaan koulutuksena? Työelämässäkin kysytään ensiksi työkokemuksen perään. Nykyään korostuvat myös sosiaaliset taidot. Oppimisesta on tullut elinikäistä.”
Ilse Julkunen,
sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori
”Mieleen tulee OECD:n ja EU:n mantra elinikäisen oppimisen kritiikittömästä siunauksellisuudesta. Koulutus on hahmotettu inhimillisen pääoman teorian kautta keinoksi nostaa mikrotasolla yksilöiden palkkatasoa ja makrotasolla valtioiden BKT:ta.Oppi ei silti nykymaailmassa(kaan) tarjoa automaattista turvaa `ojaan kaatumiselta`. Puhutaan yli- ja ohikvalifikaatiosta ja muodollisen koulutusjärjestelmän tuottamien tutkintojen inflaatiokehityksestä. Prekariaatti- ja paskaduunikeskustelut ovat esimerkkejä tilanteesta, jossa oppi on kaatanut merkittävän joukon kansalaisia ojaan.”
Janne Varjo,
kasvatustieteen yliopistonlehtori
Sanat Veera Jussila