Tutkija haluaa lisää pakkokeinoja ympäristöasioihin

T:Teksti:

Ympäristöpolitiikan tutkija ja kasvukriittisen liikkeen aktivisti Annukka Berg on sitä mieltä, että ympäristöasioissa käytetään liian vähän pakkokeinoja.

Annukka Berg makaa selällään sateessa Eduskuntatalon edessä. Hän on likomärkä ja jäässä, mutta viesti menee toivottavasti perille. Polttava Kysymys -kampanjan mielenosoittajat ovat ryhmitty­neet kirjaimiksi ja muodostaneet ”Ilmastolaki, nyt!” -tekstin.

Sateesta huolimatta ympäristö­politiikan tutkija on elementis­sään. Pitkän linjan aktivisti on työs­kennellyt, palkalla tai ilman, ainakin Luonto-Liitossa, Maan ys­tävissä, Greenpeacella, Suomen Luonnonsuojeluliitossa, Älä osta mitään -päivän järjestelijänä, Va­semmistofoorumilla sekä Heidi Hautalan (vihr.) avustajana EU-parlamentissa ja eduskunnassa.

”Homma lähti lapasesta muuttaessani Tampereelle opiskelemaan tiedotusoppia. Menin mukaan kaik­keen maailmanparannukseen van­husten auttamispalvelusta reilun kaupan toimintaan ja ylioppilas­kunnan ympäristöjaostoon.”

Kun Berg ryhtyi tutkijaksi, hän tunsi viimein olevansa aktivismin juurilla.

”Viime kädessä sekä järjestötoi­mijat että media ovat lähteiden va­rassa: tutkimustulokset kertovat, mistä pitäisi olla huolestunut ja mi­ten asioihin voidaan tehokkaimmin reagoida.”

 

Tutkittuaan Suomen kestävän kulutuksen ja tuotannon politiik­kaa Berg on sitä mieltä, että ympä­ristöasioissa käytetään liian vähän pakkokeinoja. Jos kansalainen ei ymmärrä omaa parastaan, hänet pitäisi voida pakottaa toimimaan ympäristön kannalta oikein.

”Päättäjät luottavat liikaa valis­tuksen voimaan. Halutaan uskoa, että kun kerrotaan kansalaisille mikä on hyvää toimintaa, he alka­vat toimia paremmin. Taloudelli­nen ohjaus, esimerkiksi haittaverot ja kannustimet, tulee seuraavana keinona. Sääntelyä ja pakkoja välte­tään viimeiseen asti silloinkin, kun ne olisivat tehokkain keino haitto­jen estämiseksi.”

Berg kannattaa henkilökohtai­sia päästökiintiöitä. Kotitalouksilla voisi olla pankkitilin tapainen hiili­budjetti. Sitä verotettaisiin joka kerta, kun taloudessa ostettaisiin sähköä, lämpöä, bensaa tai lento­matkoja.

”Kuluttamisen rajoittamista pi­detään voimakkaana puuttumise­na yksityiselämään. Mielestäni kyse on kuitenkin vähemmän hen­kilökohtaisista asioista kuin vaik­kapa oppivelvollisuudessa tai odottavien äitien neuvolakäynti­kontrolloinnissa. Ne kuitenkin hy­väksytään mukisematta ihmisten omaan parhaaseen vedoten.”

Berg on myös kulutusta ja kapita­lismia kritisoivan degrowth-liik­keen aktiivi. Liikkeen mukaan kiihtyvä talouskasvu aiheuttaa suuria ympäristöongelmia, ja vaihtoehtona tulisi kehitellä kes­täviä kasvuttoman tai laskevan ta­louden malleja. Kun Berg tutki ympäristöasioihin liittyviä puhe­tapoja, hän huomasi, että ei ole ajatuksineen yksin.

”Kasvukriittinen puhe on yllät­tävän yleistä hallinnon ja teollisuu­denkin edustajien keskuudessa. Ihan hämmästyin, miten yleistä. Puhe talouskasvun välttämättö­myydestä kuitenkin hallitsee kes­kustelua, ja sillä on ainakin näen­näisesti uskottavin tuki takanaan.”

Vaikka suurimmat ratkaisut teh­dään valtioiden, kuntien ja isojen yritysten tasolla, Annukka Berg uskoo yksilön vaikutusmahdolli­suuksiin. Berg on vegaani ja kan­nattaa haittaveroa esimerkiksi li­halle, juustolle ja talvella kylmissä maissa kasvatetuille kasvihuone­vihanneksille.

Tänä kesänä Berg on matkaillut Gotlannissa ja Berliinissä. Matkat taittuivat junalla ja laivalla. ”Kyn­nys lentomatkustukselle vapaa-ai­kana on noussut aika korkeaksi. Helsingissä taas liikun pyörällä ke­sät talvet. Viime talvena tosin kul­jin välillä bussilla, niinä päivinä kun olisi tarvinnut sukset pyörän sijas­ta”, Berg naurahtaa.

Kuka

Annukka Berg, 33, viimeiste­lee väitöskirjaa kestävän tuo­tannon ja kulutuksen politii­kasta Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on paitsi ympäristöpolitii­kan tutkija, myös toimittaja, Greenpeace Nordicin hallituk­sen jäsen, Heidi Hautalan (vihr.) entinen avustaja ja har­rastelijarunoilija.

Himottaa

”Saada pöytä raivattua väikkä­rihommista ja päästä keskitty­mään hetkenä minä hyvänsä syntyvään jälkikasvuun.”

Kaduttaa

”Raskauden ajan höyryissä suusta päässeet sammakot.”

Kyrpii

”Se, että kevyenliikenteen väy­lät tukitaan pysäköidyillä autoil­la ja että niitä ei aurata talvisin.”

Sanat Sofia Virtanen
Kuva Oskari Onninen