Tiedekunnissa ei kerrottu työntekijöiden kannustuspalkkioista, sillä niiden pelättiin herättävän kateutta.
Yliopisto palkitsi viime vuonna bonuksilla ahkeria ja erityisen ansioituneita työntekijöitään. Tiedekunnat jakoivat uuden henkilökunnan palkkiojärjestelmän turvin yhteensä 37 palkkiota. Erillisslaitokset muistivat 23 työntekijäänsä. Bonukset ovat suuruudeltaan enimmillään yhden kuukausipalkan verran.
Kannustuspalkkiot otettiin käyttöön rehtorin päätöksellä lokakuussa. Niiden tarkoituksena on paitsi palkita poikkeuksellisessa työtilanteessa menestyneitä työntekijöitä, myös kannustaa muita parempiin suorituksiin.kann
”Monet johtajat toivoivat tällaista instrumenttia, jolla voi antaa kannustusta nostamatta palkkaa pysyvästi. Haluttiin, että käytössä olisi johtamisen väline, jolla voi huomioida poikkeukselliset, normaalin suoriutumistason ylittävät tilanteet”, rehtori Thomas Wilhelmsson kertoo.
Uudistus ei ole sujunut kitkatta. Toimintatavat ja tiedotuskäytännöt vaihtelivat tiedekunnittain suuresti. Suurimmassa osassa palkkiot on jaettu kaikessa hiljaisuudessa, eikä saajista tai myöntämisperusteista ole tiedotettu yleisesti.
Päätökset tekivät dekaanit ja laitosjohtajat. Syiksi he mainitsivat palkkatietojen salassa pidettävyyden ja nopean aikataulun. Monen mielestä toimintatapoja ei ehditty yhdessä johtajatasolla miettiä. He myös pelkäsivät bonusten herättävän kateutta työkavereissa.
”On kyseenalaista, kuinka paljon muita työntekijöitä kannustaa se, että työtoveri palkitaan. Valitettavasti joskus on vaikea kestää, että toinen palkitaan. Kateus ei lisää hyvinvointia työyhteisössä”, sanoo teologisen tiedekunnan dekaani Aila Lauha.
Samoilla linjoilla on myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Antti Sukura.
”Saajista ei tiedotettu tiedekunnassa. Ratkaisuni perusteena oli useita syitä ja eräänä niistä työntekijöiden keskinäisen kateuden välttäminen”, hän sanoo.
Humanistisen tiedekunnan Anna Mauranen kertoo, ettei palkkiosta tiedottaminen koko henkilökunnalle käynyt edes mielessä. Hän julkisti saajan ainoastaan palkitun omassa yksikössä, sillä katsoi, että se oli muiden kannustamisen kannalta oleellisinta.
”Olen tuuminut että jos tästä tosiaan tulee vakituinen käytäntö, on varmaan viisasta palkita eri ryhmistä olevia henkilöitä eri kerroilla. — Julkistamista tulkitsimme siten, että siinä oli päättäjällä täysin vapaat kädet. Se ei tuntunut erityisen olennaiselta seikalta”, hän sanoo.
Muutamilla laitoksilla palkkioista kerrottiin koko henkilökunnalle. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa käytäntö vaihteli laitoskohtaisesti.
”Julkisuusasioista käytiin laajasti keskustelua, mutta selkeitä linjauksia ei tehty. Tästä johtuen laitosjohtajat olivat ehkä varovaisen pidättyväisiä jakamisen suhteen. Kannustuspalkkiot on erinomainen mahdollisuus palkita yhteisömme jäseniä myös taloudellisesti, mutta kateuden kautta ne helposti rapauttavat niin tärkeää yhteisöllisyyttä”, sanoo Keijo Hämäläinen matemaattis-luonnontieteellisestä.
Kaikkein avoimimpia oltiin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
”Tiedotimme mahdollisuudesta tehdä esitys kaikille esimiehille. Palkinnon saajat kerrottiin pikkujouluissa ja johtajan päätös perusteluineen oli koko laitoksen henkilökunnan nähtävissä Almassa. Ei ole tullut negatiivista palautetta”, kertoo maataloustieteiden laitoksen johtaja Jarmo Juga.
Myös taloustieteissä palkituista kerrottiin kaikille.
Suuri osa dekaaneista ja laitosjohtajista korostaakin, että tiedotuspolitiikkaa on syytä miettiä uusiksi tämän vuoden osalta.
Alkukankeudesta huolimatta kannustinpalkkiot ovat yliopistolla tervetullut uudistus. Nykyistä YPJ-palkkausjärjestelmää on pidetty jäykkänä. Henkilökohtaisen suoriutumisen tason noustessa korotukset jäävät pääsääntöisesti pysyväksi osaksi palkkaa. On kuitenkin tilanteita, joissa palkkaa haluttaisiin pystyä maksamaan joustavasti pärjäämisen mukaan.
”Meillä on edelleen järjestelmä, joka palkitsee pitkästä iästä ja urasta ja rankaisee nuoruudesta ja uudesta nimityksestä”, sanoo valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso.
Rehtori Wilhelmssonin mukaan järjestelmää ei kuitenkaan luotu erityisesti nuoria lahjakkaita työntekijöitä ajatellen. Sitä, kenelle palkkiot voidaan myöntää, ei ole rajoitettu.
Tällä kertaa tiedekunnissa muistettiin erityisesti hallintotyöntekijöitä. Bonuksista 16 meni hallinnon puolelle ja 21 opettajille sekä tutkijoille. Bonukset maksettiin yksiköiden omista varoista.
Rehtorin mukaan kannustuspalkkioiden toimivuutta käsitellään hallituksen kokouksessa huhtikuun lopulla tai toukokuussa.
”Tämä oli uusi kokeilu. Kaikkea ei voi loppuun asti valmistella, vaan pitää katsoa, miten homma toimii.”
Kuka sai ja kenelle annettiin
Humanistisessa, oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa muistettiin jokaisessa yhtä työntekijää. Bonukset menivät hallintopuolen osaajille. Valtiotieteellisessä palkittiin yksi tiedekunnan hallinnosta vastaava henkilö, ja politiikan ja talouden tutkimuksen laitos muisti kahta opettajaa. Eläinlääkiksessä palkkioita jaettiin yhteensä kolme: tutkijalle, hallintohenkilölle sekä kliinisen työn tekijälle. Svenska social- och kommunalhögskolanissa muistettiin nuorta tutkijaa.
Tiedekunnista eniten palkkioita jaettiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Siellä palkittiin kaksi tutkijaa, kolme hallintohenkilöä sekä kahdeksan opettajaa ja opetuksen kehittäjää. Maatalous-metsätieteellisessä tunnustuksen saivat opetuksen varajohtaja, professori ja neljä lehtoria. Metsätieteiden osalta tietoja ei saatu.
Erillislaitoksista eniten työntekijöitään palkitsi kirjasto. Se jakoi yhteensä 15 bonusta. Tutkijoita ja hallintohenkilöitä palkitsivat myös Aleksanteri-instituutti, Biotekniikan instituutti ja Neurotieteen tutkimuskeskus.
Kannustinpalkkiot otettiin käyttöön kaikissa muissa paitsi käyttäytymistieteellisessä, lääketieteellisessä, bio- ja ympäristötieteellisessä ja farmasian tiedekunnassa. Niissä haluttiin katsoa, millaisia käytäntöjä palkitsemiseen liittyen syntyy.
Ann-Mari Huhtanen
Alapääkirjoitus: Yliopisto laittoi bonukset jakoon
