Yliopiston henkilöstön palkat muuttuivat uuden yliopistolain myötä salaisiksi. Oikeustieteen professorien mielestä palkkatietojen tulisi olla julkisia.
Palkkatiedot muuttuivat salassa pidettäväksi yliopistouudistuksen myötä tammikuussa 2010. Tätä ennen ne olivat palkan henkilökohtaisia osia lukuun ottamatta julkisia.
Syynä on se, että yliopistoihin sovelletaan uuden yliopistolain myötä pelkästään julkisuuslakia, ei enää nimikirjalakia kuten ennen. Taustalla on itsenäistäminen valtiosta.
Nimikirjalain soveltamiseen olisi perusteita, sillä yliopistot saavat edelleen suurimman osan varoistaan valtiolta. Lisäksi yliopistoissa käytetään julkista valtaa esimerkiksi opiskelijavalinnoissa ja arvosteluissa.
Tämän ristiriidan tiedostaa myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Kun julkisuuslakia säädettiin yli kymmenen vuotta sitten, nimikirjalaki liitettiin siihen juuri avoimuuden ja toiminnan arvioinnin vuoksi. Nimikirjalaki putosi rinnalta jossain vaiheessa uutta yliopistolakia valmisteltaessa, hän kertoo. Mäenpää oli kuultavana perustuslakivaliokunnassa lain tiimoilta. Professori kertoo huomauttaneensa muutoksesta, mutta siihen ei tartuttu.
”Se ei ollut lainvalmistelussa päällimmäinen kysymys, eikä perusteluissa sen kummemmin huomioitu, että nimikirjalaki ei tule sovellettavaksi. Kyseessä ei ole suoranainen virhe, mutta en tiedä huomioitiinko tätä valmistelussa, kun keskityttiin organisaatiomuotoihin ja yliopiston aseman uudenlaiseen järjestämiseen.”
Mäenpään mukaan nyt mennään lain mukaan, mutta keskustelu siitä, kuuluisiko yliopiston palkkojen olla julkisen sektorin palkkojen tapaan edelleen julkisia, on aiheellinen.
”Se olisi johdonmukaista, koska julkishenkilöstön palkkatiedot ovat yleensä julkisia. Mutta kyllä nykyiseenkin systeemiin löytyy perusteita, kun yleensä palkkatiedot ovat salaisia. Keskustelu siitä, menikö kaikki nyt oikein, on perusteltua”, Mäenpää muotoilee.
Rehtori Thomas Wilhelmsson luopuisi salassa pidettävyydestä ja tästä syystä luovutti tiedot MOT-ohjelmalle. Wilhemsson on siviili-ja kauppaoikeuden professori.
”Minusta olisi OK, jos johdon palkat olisivat julkisia, koska yliopistot ovat vahvasti julkisrahoitteisia ja julkisoikeudellisia yksikköjä. Muilta osin julkisuusperiaate edelleenkin koskee meidän toimintaa julkisoikeudellisina laitoksina”, hän muistuttaa.
Ann-Mari Huhtanen
Juttuun: Yliopiston johdon palkkapussit lihoivat
Pääkirjoitus: Härskit palkat
