Vaalit lähestyvät. Otetaanpa katsaus siihen, mitä porvarihallitus on antanut opiskelijoille – ja mitä se on meiltä vienyt.
Hallituskausi alkoi hienosti. Opintorahaa korotettiin 15 prosentilla ja tulorajoja 30 prosentilla. Kaunis kiitos.
Myöhemmin opiskelijoille luvattiin surullisenkuuluisia keppejä ja porkkanoita.
Ensin kepitys. Opintotuen opintopistevaatimuksia nostettiin. Pelkän asumislisän nostaminen alkoi vähentää tukikuukausia. Ja lopuksi, uusien opiskelijoiden opintotuesta tehtiin kaksiportainen. Se tarkoittaa, että opintotuki myönnetään uusille opiskelijoille ensin kanditutkinnon suorittamiseen, ja vasta sen jälkeen maisteritutkintoon. Tämä tarkoittaa, että opinnot on suoritettava tietyssä järjestyksessä. Se puolestaan rajoittaa akateemista vapautta.
Entäs se porkkana? Ateriatukea korotettiin kymmenellä sentillä. Sillä saa juuri ja juuri tarjousporkkanan.
Entäpä sitten yliopistouudistus? Sen vaikutukset eivät nyt, vuosi ja kolme kuukautta uudistuksen jälkeen, ole vielä täysin kantautuneet opiskelijoille. Ainakin uudistus avasi portin maksulliselle koulutukselle – ensimmäiset lukukausimaksukokeilut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille alkoivat viime vuonna. Yliopistolakiuudistus myös keskitti päätösvaltaa laitosjohdolle, rehtorille, dekaaneille ja hallitukselle. Kolmikannasta ei luovuttu, mutta opiskelijoiden valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia kavennettiin.
Yliopistoasiat ovat hallituskaudella olleet kaiken kaikkiaan isosti esillä. Onko opiskelijoita kuunneltu, kun päätöksiä on tehty? Kuulemisia tehtiin jo vuosina 2006 ja 2007, kun uudistuksia valmisteltiin. Silloin esimerkiksi SYLiä kuultiin. SYLin mukaan sitä myös kuunneltiin, mistä kaikki opiskelijajärjestöt eivät kylläkään ole samaa mieltä. Kun uudistukset sitten menivät eduskunnan äänestykseen, opiskelijat osoittivat suurin joukoin mieltään. Silloin oli jo liian myöhäistä, päätökset oli tehty.
Miltä kuulostaa? Jos tykkäsit, äänestä huhtikuussa sama porukka jatkoon. Jos et tykännyt, pane hallitus vaihtoon.
Maria Pettersson
