Hirveä mä metsästän

Anders Pettersson selvitti uskontotieteen gradussaan, millaisia rituaaleja suomalaiseen hirvenmetsästykseen liittyy.

T:Teksti:

|

K:K: Yrjö Puuperä, Suomen metsästysmuseo

Onnistunut hirvijahti kulminoituu eläimen kuolemaan. Metsästäjien tarinoissa kuolemaa kuitenkin lähestytään kiertoilmauksin: puhutaan pyytämisestä, kaatamisesta ja että saalista ”saadaan jos saadaan”. 

Kuolemaan liittyviä surumielisiä ja haikeita tunteita ei myöskään ole tapana käsitellä metsästysseurueissa kollektiivisesti. Näin sanoo Anders Pettersson, joka teki viime syksynä julkaistun uskontotieteen gradunsa suomalaisen hirvenmetsästyksen rituaalisista piirteistä. 

”Eräs haastattelemani metsästäjä sen sanoitti, että onhan tämä raakaa, että ihan oikeasti iso eläin kuolee. Jahdin aikana tästä tabuasiasta ei kuitenkaan sovi puhua, mikä kertoo suomalaisesta pyyntikulttuurista ja tietystä taikauskostakin.” 

Graduaihe alkoi jalostua, kun metsästystä harrastava Pettersson kiinnostui opiskeluaikana folkloristiikasta, kansanperinteestä ja ihmisen suhteesta luontoon. 

Alun perin Pettersson olisi halunnut mennä metsästysseurueeseen havainnoimaan, mutta se ei ollut turvallisuussyistä mahdollista. Lopulta hän haastatteli viittä metsästäjää, joiden kanssa käytiin läpi koko metsästystapahtuma vaihe vaiheelta. 

Haastatteluissa nousi esiin monia rituaaleja kaatajan onnittelusta kuolleen eläimen ihailuun ja käsittelyyn. Osa rituaaleista on ajan saatossa kadonnut, kuten kaadetun hirven veren juominen. Yhdessä metsästysporukassa oli tosin tapana pian kaatamisen jälkeen paistaa ja syödä hirven maksa porukalla. 

”On mielenkiintoista, että toisaalta puhutaan lihasta, verestä ja kuolemasta ja toisaalta siitä, kuinka hienoa on liikkua luonnossa. Kaksi hyvin erilaista puolta, jotka ovat kuitenkin täysin erottamattomia”, Pettersson summaa. 

Gradun kanssa tuli lopulta hieman kiire, eikä perfektionistiksi tunnustautuva Pettersson ole siihen täysin tyytyväinen. Eniten aikaa kului aiheen tarkentamiseen, missä suurena apuna olivat graduseminaarin muut opiskelijat. Lopun kirjoitustyö sujui sukkelasti kirjastossa naputellen. 

Valmistumisen jälkeen Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Pettersson muutti Lappiin Ylitorniolle, jossa hän aloitti työt pappina. Hän kertoo huomanneensa, että metsästysharrastus ja läheinen suhde luontoon on helpottanut yhteyden luomista seurakuntalaisiin. 

”Toivottavasti syksyn mittaan löytäisin täältä itselleni uuden metsästysseuran.” 

FAKTA  

Gradun otsikko: Rituaalinen toiminta ja funktiot hirvenmetsästyksessä 

Sivumäärä: 82 sivua  

Tiedekunta: Teologinen tiedekunta 

Opintosuunta: Käytännöllinen teologia 

Paras anti: ”Olen tiedonjanoinen ihminen, ja haaveilen edelleen tutkijan urasta tai tohtoriksi väittelemisestä. Gradusta sai hyvää harjoitusta ja itsevarmuutta tutkimuksen tekoon.”