Jos tahtoo tutkia vaikkapa lantakuoriaisia, Madagaskar on siihen erinomainen paikka.
Kymmeniä miljoonia vuosia muusta maailmasta eristyksissä olleella saarella elää lukuisia eliölajeja, joita ei tavata muualla. Ekologi Mar Cabeza tutki alkutalvesta saaren monimuotoisuutta kurssilla, joka järjestettiin Madagaskarilla sijaitsevalla Helsingin yliopiston tutkimuslaitoksella. Kurssille osallistuu sekä paikallisia että suomalaisia opiskelijoita.
”Se on todella raskas kurssi niin opiskelijoille kuin minullekin. Yövymme teltoissa ja olemme yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa. Ja kaikki suomalaiset sairastuvat johonkin ripuliin tai vatsatautiin. Kerran opiskelijoista oli 80 prosenttia yhtä aikaa sairaana. Tänä vuonna oli onneksi helpompaa”, Cabeza sanoo.
HYY valitsi katalonialaissyntyisen Cabezan viime vuonna yliopiston parhaaksi kansainväliseksi opettajaksi. Opiskelijat kiittelivät häntä loistavaksi ja inspiroivaksi opettajaksi ja omistautuneeksi ohjaajaksi.
Varsinaisesti Cabeza tutkii Helsingin yliopistolla metapopulaatiobiologiaa, joka keskittyy pirstoutuneissa elinympäristöissä eläviin lajeihin ja niiden suojeluun.
”Tutkin erityisesti ympäristönsuojelun tehokkuutta hajallaan elävien lajien kohdalla. Osaltaan työni liittyy ilmastonmuutoksen vaikutukseen suojelluilla alueilla”, Cabeza selventää.
Suomessa hän on opiskelijoineen selvittänyt esimerkiksi äärimmäisen harvinaisen täpläverkkoperhosen levinneisyyttä.
Kesällä Cabezan voi bongata Helsingin sambakulkueessa. Samba on hänen harrastuksensa, tai tarkemmin ottaen yksi lukuisista.
”Niitä on niin paljon, että hävettää. Jo pienenä minulla oli hirveästi harrastuksia, kokeilin joka vuosi jotain uutta lajia”, hän sanoo.
Cabeza tanssii sambaa, salsaa ja afrokuubalaisia tansseja, joita hän myös opettaa kerran viikossa Itä-Hakkilassa. Lisäksi hän harrastaa vaeltamista, kiipeilyä, purjehtimista ja sukellusta. Juuri sukellusharrastuksen kautta Cabeza alun perin päätyi biologian opintojen pariin ja edelleen Suomeen jatko-opintoihin vuonna 1999.
”Espanjassa ei noihin aikoihin ollut kunnon mahdollisuuksia tehdä akateemista uraa, ja tuttavan kehotuksesta hain Suomeen.”
Cabezan suurin intohimo on kuitenkin kiipeäminen.
”Kun näin Madagaskarilla kallion, olisin heti halunnut kiivetä sen päälle. Tapasin ensimmäiset suomalaiset ystäväni sekä puolisoni kiipeilyn parissa.”
Cabeza kiipeää minne vain: vuorille, kallioille, pitkin kiipeily- tai jääseinämää. Hän on harrastanut kalliokiipeilyä varsinkin Kataloniassa sekä vuorikiipeillyt Alpeilla, Andeilla ja Pyreneillä. Vantaalle kotiutunut Cabeza on hiljattain innostunut puutarhanhoidosta.
”Se on ihanaa ja niin suomalaista. Kun olin lapsi, isäni kasvatti parvekkeella Barcelonan pölyisellä kadulla chilipaprikoita. Nykyisin voin kasvattaa puutarhassa kaikenlaista. Ennen harrastukseni olivat extreme-lajeja, mutta nyt olen rauhoittunut.”
Kaikkia harrastuksiaan hän ei edes tahdo muistaa. Haastattelun jälkeen Cabeza lähettää sähköpostia. Viestissä hän pahoittelee, että unohti kertoa harrastavansa myös luolia.
”Siinä laskeudutaan köyden varassa alas sata metriä syvään luolaan, ja sitten ryömitään, uidaan, sukelletaan tai mitä nyt täytyykään tehdä, jotta pääsee kulkemaan tunneleissa. Pidän siitä, koska se on teknisesti haastavaa. Tykkään myös hiljaisuudesta ja putoavan veden äänestä pimeydessä. Tulee tunne, että yläpuolella on koko maailma.”
Kuka
Mar Cabeza, 37, on katalonialaissyntyinen ekologi, biotieteiden tohtori ja määräaikainen eläinekologian professori.
Himottaa
Kiivetä yli 6 000 metrin korkeuteen, käytännössä Andeilla tai Himalajalla.
Kaduttaa
Etten ehdi pitää tarpeeksi yhteyttä läheisiin ihmisiin. Kirjoita siihen, että vihaan Facebookia! Haluan pitää yhteyttä ihmisiin henkilökohtaisesti, en massana.
Kyrpii
Kiire nyky-yhteiskunnassa.
Maria Manner
Kuva Teemu Granström
