Jos kuvanveistäjä yrittää olla leikkisä, lopputulos on leikkisää paskaa. Tämän todistaa Pekka Jylhän tuore teos Odotus.
Kaivopuistossa arvopuiden suojassa seisoo pronssinen naismöllykkä, joka katsoo kohti puskien takaa siintäviä eiralaisia moottoriveneitä. Pitsihameisen naisen tennistossuja voisi kutsua kömpelöiksi, jollei sanaa kömpelö olisi jo varattu kuvaamaan naisen asentoa, ilmettä ja kaulakoruja. Pronssinaisen viereen on Keskon rahoilla pultattu perustelematon rantapallo.
”Keskon mukaan veistoshanke on osa yhtiön yhteiskuntavastuuta ja kannanotto lasten, lapsiperheiden ja äitien puolesta”, kertoi Yle kesällä.
Haluavatko K-kauppiaat sanoa, että yksinhuoltajat ovat tyylittömiä, aina raskaana ja hölmistyneinä odottamassa miestä kotiin? Odotus on samanlainen kannanotto yhteiskunnasta kuin Pirkka-jauhelihapitsa on ruokakulttuurista.
Veistostaide on pitkä sarja epäonnistumisia. Katsomme alhaalta päin suurmiesten historiaa, jykevällä alustalla seisovia viiksimiehiä. Siinä me hämmästelemme Runebergin juuressa ja tunnemme oman pienuutemme. Me saamme veistostaiteelta juuri sitä, mitä haluamme. Saamme tuntea mitättömyyttä turpeimman historiankirjoituksen turpeimpien hahmojen edessä.
Perinteisen veistostaiteen sanotaan olevan ihmiskunnan muistin apuväline. Ennemminkin voisi puhua muistin muumioimisesta. Veistostaide tekee kaupungeista muistolaattojen täyttämiä hautausmaita ja puistoista kukituspisteitä kuolleille johtajille.
Kansa vaatii aina näköispatsasta. Lahteen nousee anatomian lakeja karkuun juokseva metallimies. Kansa kutsuu sitä Jari Litmaseksi.
Ilmaisun toinen ääripää ei ole yhtään parempi. Koska fotorealismi ei ole kuvanveistossa helppoa, veistostaide uppoaa naiivien symbolien suohon. Teosten hahmot kuvaavat aina yksinäisyyttä ihan vain siitä syystä, että patsaat seisovat useimmiten yksin.
Taiteilija voi tietysti leikkiä mittakaavalla ja suurentaa haarukan kahdeksanmetriseksi. Se on pysäyttävää vain sen takia, että sojottavasta teoksesta ei pääse kunnolla pyörällä ohi.
Entä mistä Kaivopuiston plussapallonainen kertoo? Ehkä vastaus on jossain syvemmällä. Ehkä se paljastuu, jos katsoo sisään naisen vatsaan, jonne on kiinnitetty sikiömäinen pötkäle. Ehkä syvin olemus on sisällä näkyvissä pulteissa ja hitsausjäljissä, taiteen ankeissa kulisseissa.
Vastaus kysymykseen: Odotus kertoo turhista odotuksista.
