Täällä tutkin minä: Nilkuttavien nautojen puolesta

T:Teksti:

Tuotantoeläinten, kuten lehmien, possujen ja kanojen, pitäminen on tutkija Petro Tammisen mielestä väärin. Kun nyt kuitenkin niitä pidetään, on eläimistä pidettävä mahdollisimman hyvää huolta.
”Tuotantoeläimet ovat vain ikään kuin tuottamassa rahaa. Se on aika raadollista. Jos halutaan syödä eläimiä ja niiden tuotteita, eläimiä täytyy kohdella niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Ympäristön ja eläinten hyvinvointi on tärkeintä”, Tamminen kiteyttää tutkimustaan motivoivan ideologiansa.

Tuotantoyksiköt suurenevat koko ajan. On pakko kehittää keinoja, joilla eläinten vointia saadaan seurattua ilman ihmisen valvovaa silmää. Tästä syystä Tamminen on tutkijana agroteknologian laitoksella. Tammisen erikoisalaa ovat tuotantoeläinten jalkasairaudet. Hän haaveilee keinosta, jolla alkava jalkasairaus havaittaisiin jo ennen kuin eläin alkaa ontua. Ihan vastaavaa tutkimusta maailmalla ei ole.
”Yritämme löytää mallin, jolla sairauden voisi havaita jo mahdollisimman pienistä merkeistä. Se tapahtuisi datalla, jota saadaan erilaisista laitteista ympäri navettaa, lypsyrobotti-, ruokinta- ja maitotuotosdatasta”, noin kuukausi sitten tutkijana aloittanut Tamminen kertoo.
”Paras tilanne olisi, että tulevaisuudessa lypsyrobotteihin voisi vain ajaa uudet ohjelmat, jotka kertoisivat tiedon isännille.”

Tammisen työn tulos saattaa näkyä kuluttajille entistä laadukkaampina, ehkä jopa edullisimpina elintarvikkeina. Mutta se ei tutkijaa innosta.
”Minulle on henkilökohtaisesti ihan sama, mitä kuluttaja maksaa maidosta ja ruuasta. Molempia käytetään liikaa. Oikeastaan ne saisivat maksaa enemmänkin. Se voisi tuoda harkintaa siihen, miten ruokaa käytetään. Eläimien ei kuuluisi kärsiä siitä, että jengi haluaa halpaa lihaa.”
Suurin osa kolmen vuoden hankkeen työstä tapahtuu agroteknologian laitoksen kaarevan talon tutkijasopukassa. Siellä Tammisella on tyypillisen näköinen tutkijan työpiste, jossa sermi erottaa kollegasta. Pöydällä on tietokone ja läjä papereita.

Aina välillä pitää tietenkin mennä tapaamaan tutkimuskohteita. Ne löytyvät läheiseltä koenavetalta.
”Tulemme joka toinen viikko kävelyttämään lehmiä. Meidän täytyy nähdä eläin itse, jotta voimme laitteilla todentaa, että se ontuu. Koenavetalla tehdään myös kaikki tutkimukset.”
Paljasjalkaista helsinkiläistä hieman hymyilyttää päätyminen keskelle maatalouden huipputeknologiaa.
”Ajoin ensimmäistä kertaa traktoria vuosi sitten kesällä. Enkä ennen tätä ollut kovin lähelle lehmää päässyt.”

Kuka?

Petro Tamminen, 30
– Paikka: Agroteknologian laitos, Viikki.
– Tutkinto: Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, syksy 2009.
– Gradun otsikko: ”Asuinrakennusten materiaalitehokkuuden arviointi MIPS-menetelmällä.”
– Työasu: ”Tavalliset vaatteet. Välillä navettavaatteet.”
– Tärkein työväline: ”Tietokone. Mittaukseen liittyvät erikoisvälineet.”
– Vapaa-ajalla: ”Olen perheen parissa, soitan bändissä ja harrastan sirkusakrobatiaa.”

Matti Markkola

Kuva Tuomas Karppinen