Asetelma on herkullinen. Pikkukaupungin korisjengi päättää menestyä tuplaamalla budjettinsa ja ottamalla kaiken irti poistuneesta ulkomaalaispelaajien määrän rajoitteesta. Joukkueen johtoon palkataan manageri ja valmentaja, joilla on keskinäisiä henkilökohtaisia skismoja.
Kun joukkueeseen tuodaan ”Kamerunin paras pelaaja ja hänen serkkunsa tai jotain”, joilla ei ole edes pelikenkiä, aloitteleva dokumentaristi Oskari Pastila huomaa olevansa tekemisissä todellisen herkkupalan kanssa.
”Silloin olin jo vähän, että jaahas. Mutta siitä se vain vielä paisui ja paisui”, Pastila muistelee.
Myöhemmin hän laittaa eräälle brittilevitysyhtiön miehelle parikymmenminuuttisen pätkän materiaalista. Mies katsoo sen, ottaa yhteyttä ja kysyy:
”Sori, pakko varmistaa vielä, onko tämä oikeasti totta vai fiktiota, joka on kuvattu dokkarityylillä?”
Koripallojoukkue Porvoon Tarmon kautta 2006-2007 seuraava Täynnä Tarmoa on yksi suomalaisen dokumenttielokuvan kultakimpaleista. Se on myötähäpeää pursuava dokkari täynnä absurdeja kohtauksia, joista ei tiedä, pitäisikö niille itkeä vai nauraa.
Yleisempi reaktio on ollut nauru. Täynnä Tarmoa oli viime Docpoint-festivaalin yleisön suosikki.
Menestys dokumenttifestivaalilla mahdollisti pääsyn elokuvateatterilevitykseen. Yle esittää dokkarin syksyllä.
Täynnä Tarmoa vedonnee muihinkin kuin Oskari Pastilan kaltaisiin koko ikänsä urheiluseuroissa pyörineisiin.
”Varmaan kaikilla on samanlaisia kokemuksia kuin dokumentissa. Jos ei urheiluseuroista, niin järjestöistä tai muista pienemmistä yhteisöistä.”
Pastila syntyi Raahessa, kävi koulut Keravalla ja opiskeli taiteen maisteriksi Lontoossa ja Taideteollisen korkeakoulun Medialabissa. Hän oli aluksi kiinnostunut perinteisemmästä journalismista, kunnes erikoistui elokuvaan ja kokeellisempaan videotaiteeseen.
”Olen tehnyt liikkuvan kuvan proggiksia muuan muassa vaatesuunnittelijoiden kanssa. Voitimme muotialan palkinnon Saksassa teoksella, jossa lyhytfilmi projisoitiin mallien vaatteisiin. Nykyään teen perinteisempää leffapuolta ja kokeellisia juttuja limittäin”, Pastila kertoo.
Parin viime vuoden aikana Linnanmäellä on voinut kirjaimellisesti törmätä erääseen Pastilan töistä. Pastila on tehnyt sisältöjä suomalaiselle sumunäyttöfirmalle Fogscreenille, jonka sumuseinästä mennään läpi Linnanmäen kummitusjunassa.
Vastaavaan tekniikkaan liittyy yksi Pastilan ideoista.
Hän suunnittelee Helsingin Asematunneliin näyttelyä, jossa kodittomien potretteja heijastetaan hologrammeina sumuseinään.
Mutta entä dokumentit?
Täynnä Tarmoa on Pastilan esikoisdokumentti ja heti jackpot. Mistä hän löytää seuraavan yhtä herkullisen aiheen?
”Se on toki haasteellista”, Pastila pohtii ja kertoo Huippuvuorilla sijaitsevasta kansainvälisestä, omituista elämää elävästä kaivosyhteisöstä, josta voisi hyvinkin saada Täynnä Tarmoa -tyylisen dokumentin.
Täynnä tarmoa saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 1. toukokuuta.
Matti Markkola
KUKA?
Oskari Pastila, 32
Asuu Helsingin Kalliossa.
Yöpöydällä Ranskan vallankumouksen aikaan sijoittuva veijariromaani Tie mestauslavalle.
Vuonna 2019: ”Teen edelleen jotain liikkuvaan kuvaan liittyvää.”
