”Ällöttää jo valmiiksi, kun ajattelen sitä edustajistovaalimainostusta, jota joutuu syksyllä kuuntelemaan. Vähän kuin automekaanikko kuulisi, että jotain Toyota Avensista kehutaan, kuinka auto on ruostumaton yli kymmenen vuotta, vaikka on nähnyt, että niiden ruosteisia pohjia tuodaan kolmen vuoden jälkeen kunnostettaviksi”, lataa edustajiston jäsen Reima Launonen.
Ainejärjestöjen edustajistoryhmästä viime syksynä eronnut mies toimii nyt yhden miehen ”autonomisten ainejärjestöläisten” ryhmässään.
Neljättä vuotta edustajistossa istuvan Launosen mielestä edustajisto ei toimi ja ylioppilaskunnan demokratia on kriisissä.
Maaliskuun edustajistokokouksessa hän esitteli vaihtoehtoisen mallinsa päätöksenteolle. Launonen oli tehnyt näkemyksistään 20-sivuisen Powerpoint-esityksen.
”Nykyisin edustajisto ei päätä mistään, vaan lähinnä hyväksyy päätökset. Puhutaan, että edustajisto olisi poliittinen ja hallitus operatiivinen elin, mutta ei siellä paljon poliittista keskustelua käydä”, puhisee Launonen ja näyttää vedoksiaan.
Launosen ratkaisu olisi tämä: hän purkaisi nykyisen hallitus-oppositio-mallin ja korvaisi sen kunnallismallilla, jossa jokaisella yli yhden hengen edustajistoryhmällä olisi edustuksensa hallituksessa.
Nykyinen malli johtaa Launosen mukaan ”johdonmukaiseen järjettömyyteen” esimerkiksi hallitusohjelmaa käsiteltäessä. Tarkoituksena on, että hallitus esittelee ohjelman edustajistolle, joka hylkää tai hyväksyy sen.
”Ne ovat kuuden tunnin kokouksia, joissa jokainen kommentoi jokaista kohtaa, joita ei oikeasti voi kuitenkaan muuttaa. Lopuksi hallitusryhmät puoltavat ja oppositio vastustaa esitystä täysin sen sisällöstä riippumatta.”
Launosen mielestä kunnallismalli toimisi paremmin, koska kaikilla opiskelijoita edustavilla ryhmillä on käytännössä hyvin yhteneväiset edut ja ne ajavat melko maltillista politiikkaa.
”Poliittisia ristiriitoja suurennellaan. Se on sellaista hiekkalaatikkojuttua. Ei edustajistossa ole todellisuudessa yhtään sellaista ryhmää, joka ei tulisi toimeen muiden kanssa.”
Samasta syystä nykyinen käytäntö on Launosen mielestä epäonnistunut: mikään ryhmä ei pyri hallituksen kaatamiseen tai edes harkitse hallituksesta lähtemistä.
”Osakuntien pääasiallinen tavoite on aina ollut tilojen puolustaminen, mutta vaikka tilat vietiin, ne eivät marssineet ulos hallituksesta.”
Oppositiosta ei pysty juurikaan vaikuttamaan, mikä johtaa turhautumiseen ja passivoitumiseen.
”Esimerkiksi oikean edustajistoryhmän on vaikea motivoida ihmisiä mukaan. Valtakunnan politiikassa puolueella menee hyvin, mutta HYYssä ne on pistetty pahimman mustan lampaan rooliin, eikä kukaan halua niitä mihinkään.”
Launosen mukaan on turha pelätä, että hallitustyö vaikeutuisi kunnallismallissa, vaikka mukana olisi keskenään nykyistä erimielisempiä ryhmiä.
”Vääntö kuuluu politiikkaan. Jos edustajisto ei ole poliittinen paikka ja hallitus vain hallinnoi, niin missä hemmetissä se politiikka tapahtuu?”
Ninni Lehtniemi
Kuva Tuomas Karppinen
