1) Onko eduskuntaryhmänne tyytyväinen lakiesitykseen? Mihin asioihin laissa ryhmänne on erityisen tyytyväinen?
2) Onko laki herättänyt eduskuntaryhmässänne tyytymättömyyttä? Mihin asioihin laissa ryhmänne on erityisen tyytymätön?
3) Vaativatko jotkut kohdat lakiesityksessä ryhmänne mielestä muutoksia tai tarkennusta? Mitä nämä kohdat ovat, ja miten niitä tulisi muuttaa?
4) Aikooko ryhmänne äänestää lain hyväksymisen puolesta vai sitä vastaan?
Vastaukset
Pekka Ravi, Kokoomus:
1) Uudistusta on yliopistojen puolelta pitkään kaivattu. Laajan valmistelun ja kuulemisprosessin jälkeen saamme sen nyt eduskunnan käsittelyyn. Olemme uudistuksen tavoitteisiin ja kokonaisuuteen tyytyväisiä. Yliopistojen autonomiaa lisätään ja samalla tutkimuksen sekä opetuksen perusrahoitus varmistetaan.
Uudistus avaa monia uusia mahdollisuuksia. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että uudistusta on työstetty hyvin avoimessa ja vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä ja mm. ylioppilasliikkeen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana.
2) Lakiesitykseen suhtaudutaan ryhmässämme positiivisesti.
3) Lakiesitys edellyttää huolellista ja perinpohjaista valiokuntatyöskentelyä. Jos ilmeistä tarvetta tarkennuksiin ilmenee niin olemme tietysti tähän valmiita.
4) Ryhmämme on tukemassa esitystä.
Anni Sinnemäki, Vihreät:
1) Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että esitys yliopistouudistuksesta on annettu eduskuntaan. Uudistuksessa on historiallista se, että perusrahoitukseen luodaan indeksi, joka varmistaa, ettei rahoituksen tasosta tarvitse käydä vääntöä joka vuosi erikseen.
Uusi yliopistolaki myös vahvistaa yliopistojen taloudellista autonomiaa. Yliopistoille annetaan mahdollisuus kerätä ulkopuolista rahaa suunnitellusti ja päättää itse sen kohdentamisesta. Laki parantaa yliopistojen itsenäistä toimintaa korkeimman tieteen ja opetuksen laitoksina.
Rahoitusjärjestelmässä pidämme tärkeänä sitä, ettei ohjaus ole liian yksityiskohtaista ja että oikeista asioista palkitaan. On hyvä, että tässä yhteydessä tuottavuusohjelman kaltaisesta valtionhallinnon instrumentista luovutaan. Yliopistolaisia kuluttava pikkutarkka ohjaus keskushallinnosta poistuu. Samalla tietysti yliopistojen oma vastuu esimerkiksi sivistysyliopiston säilyttämisestä kasvaa.
2) Eduskunnassa haluamme vielä arvioida tarkasti kysymykset hallituksen kokoonpanosta ja virkasuhteiden muuttumisesta työsuhteiksi. Meille on tärkeää, että yliopiston kolmikanta säilyy ja tämä on syytä käydä läpi eduskuntakäsittelyssä. Nyt vastuuta hallinnon järjestämisestä siirretään yliopistoille itselleen, mikä on hyvä asia.
3) Pohdittavia asioita ovat hallituksen kokoonpano ja hallituksen ja yliopistokollegion suhde. On kuitenkin hyviä perusteluja sille, että hallituksessa on jäseniä, jotka eivät tule yliopiston sisältä, näillä henkilöillä tulee olemaan tärkeä rooli yliopiston kehittämisessä.
Hyvien ulkopuolisten jäsenten valinnalla voidaan vahvistaa yliopiston laajempaa akateemista yleisnäkemystä sekä talousjohtamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osataan käyttää ulkopuolista rahoitusta myös perustutkimuksen ja sivistysyliopiston vahvistamiseen. Käsittelyssä eduskunnan tulee korostaa sitä, että yliopistoyhteisön sisäisten elinten valta ja osaaminen erityisesti tieteellisissä ja opetuksellisissa kysymyksissä vahvistuu.
Uudistuksen seurauksena yksi tärkeimmistä päämääristä on se, että suomalaisissa yliopistoissa opettajien määrä suhteessa oppilaisiin kasvaisi.
4) Uskon että jos esitykseen tarvitaan muutoksia, niistä voidaan eduskunnan sivistysvaliokunnassa sopia ja edellä todettu huomioon ottaen aiomme äänestää lain puolesta.
Tarja Filatov, Sosiaalidemokraatit:
1) Sosialidemokraatit kannattavat sellaista yliopistouudistusta, jossa yliopistojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan, kansainvälistymisen haasteisiin varaudutaan ja yliopistojen autonomiaa lisätään. Uudistuksen yhteydessä on kuitenkin taattava yliopistoissa harjoitettavan vapaan tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen perustuslaillinen turva.
Uuden yliopistolain tavoitteena on lisätä yliopistojen autonomiaa ja vahvistaa niiden edellytyksiä määrätietoiseen strategiseen kehittämiseen. Hallituksen esitys yliopistolaista lisää terveellä tavalla julkisoikeudellisiksi laitoksiksi muuttuvien yliopistojen autonomiaa.
2) Ryhmässä on keskusteltu, lisääkö lakiesitys todellisesti yliopistojen autonomiaa, perusrahoituksen turvaamisesta kaikille yliopistoille, työntekijöiden aseman turvaamisesta muutoksessa, opettaja-oppilassuhteen korjaamisesta ja lukukausimaksukokeilusta EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Yliopistojen tutkimus on riippumatonta ja toiminta on perinteisesti rahoitettu pääosin julkisista varoista. Tärkeänä on pidetty yliopistojen ja eri tieteenalojen välistä tasa-arvoa. Kaikkia yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden mukaisesti. Tätä periaatetta sosialidemokraatit kunnioittavat jatkossakin.
SDP:n mielestä yliopistojen perusrahoituksen olisi pitänyt kasvaa kuluvalla vaalikaudella vähintään 200 miljoonaa euroa. Kaikkia yliopistoja on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti perusrahoitusta myönnettäessä. Sadan miljoonan euron vuotuinen rahoitus Aalto-yliopistosäätiölle ei ole hyväksyttävissä, koska samanaikaisesti muut yliopistot jäävät huomattavasti pienemmälle rahoitukselle.
SDP teki viime keväänä välikysymyksen hallituksen yliopistopolitiikasta, joka jakaa maan yliopistot kahteen kastiin. Panostaessaan Aalto-yliopistoon hallitus jättää muut yliopistot heitteille. Sosialidemokraatit ovat huolissaan eri tieteenalojen välisen tasa-arvon ja maan eri alueiden välisen tasa-arvon toteutumisesta.
SDP on ollut alullepanemassa yliopistouudistusta, mutta nykyisen hallituksen jatkokäsittelyssä lakiin on muodostunut muutamia ongelmakohtia liittyen rahoituksen epätasaiseen jakamiseen ja säätiömallin laajentaminen myös muihin kuin Aalto-yliopistoon.
Säätiömallin piti olla pilottihanke, jonka tulokset pitää nähdä ennen mallin laajentamista, mutta hallitus laajensi säätiömallin mahdolliseksi kaikille yliopistoilla. Hallituksen esitykseen sisältyy kaksi säätiöyliopistoa. Säätiöiden hallituksen nimittävät valtioneuvosto ja elinkeinoelämän edustajat. Aikaisemmin perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että yliopistoon kuuluvat itse valitsevat hallituksensa. Hallituksen esitys on tältä osin ongelmallinen. Säätiöyliopiston osalta lakiesitys pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
3) Lainsäädännön keskeinen haaste on päätösvallan jakautuminen yliopiston sisällä. Emme hyväksy, että yliopistojen hallituksiin tuodaan ulkopuoliset enemmistöt. Uuden lain pitää turvata riittävä professoreiden ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä, jotta Suomen yliopistojen opiskelija-opettajamäärän suhdetta voidaan parantaa. Uudistusta tehtäessä tulee huolehtia henkilöstön ja opiskelijoiden mukanaolosta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Yliopistojen henkilökunnan asema tulee uudistuksessa turvata.
Tiede- ja teknologianeuvoston vaatimus 200 miljoonan euron lisätarpeesta yliopistoille tälle vaalikaudelle ei ole toteutunut. Valtion tulee varmistaa jatkossa yliopistojen perusrahoitus ja ulkopuolisella rahoituksella ei saa olla merkitystä valtiolta tultavan rahoituksen tasoon.
4) Aiomme esittää lakiin korjauksia ja äänestämme niiden puolesta.
Annika Lapintie, Vasemmistoliitto:
1) Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on erittäin tyytymätön hallituksen esitykseen.
2) Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tyrmistynyt lakiesityksen sisältämästä lukukausimaksukokeilusta. Lukukausimaksut vaarantavat perustuslaissa määrätyn oikeuden ilmaiseen koulutukseen. Edelleen ryhmä on tyytymätön siihen, että vaikka lakia perustellaan autonomian lisäämisellä, todellisuudessa lakiesitys vaarantaa tieteen ja tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen itsemääräämisvallan, autonomian.
Yliopiston virkarakenteen purkaminen sekä ammattijohtajien ja tiedeyhteisön ulkopuolisen hallituksen näennäinen rahansiirtelyvalta taskusta toiseen kaventaa yliopistojen autonomiaa merkittävästi. Laki myös käytännössä romuttaa yliopistojen nykyisen hyvän ja tehokkaan kolmikantaisen päätöksenteon. Hierarkkinen päätöksenteko ei sovi tieteen tekemiseen.
3) Ehdotamme, että hallitus vetää esityksensä pois ja valmistelee sen uudelleen. Lakia pitäisi muuttaa niin, että yliopistokollegio valitsisi rehtorin; kollegion jäsenten lukumäärälle pitää säätää alaraja. Laissa yläraja pitää nostaa nykyisestä 50:een ainakin Helsingin yliopistossa. Yliopiston hallituksessa ei yliopiston ulkopuolisilla tule olla enemmistöä. Tiedekuntaneuvostojen tulee valita tiedeyhteisön luottamuksen takaamiseksi dekaanit ja laitosten johtajat. Yliopistoyhteisön jäsenten vaikutusmahdollisuudet tulee muutenkin turvata entistä paremmin päätöksenteossa. Lukukausimaksukokeilusta tulisi luopua, yliopistoyhteisöllä (professorit, tutkijat, muu henkilökunta sekä opiskelijat)tulisi olla määräävä enemmistöasema yliopiston hallituksessa. Yliopistojen perusrahoitus pitää määritellä sillä tavoin, että valtion tuki yliopistoille kasvaa myös muiden kuin perustutkintojen tuottamisen osalta.
4) Lain valmistelussa kuultujen tahojen esittämiä parannusehdotuksia ei ole otettu huomioon. Lain läpiviemistä jatketaan yliopistojen professorikunnan, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden rajusta ja perustellusta vastustuksesta piittaamatta. Laki vaarantaa sivistysyliopiston, joka on ollut keskeisesti rakentamassa Suomea ja hyvinvointivaltiota. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee äänestämään lain hyväksymistä vastaan.
Bjarne Kallis, Kristillisdemokraatit:
1) Uudistusta nykyiseen malliin tarvitaan. Lakiesityksen ajama yliopistojen taloudellisen autonomian ja julkisoikeudellisen aseman muuttuminen ovat sinällään hyviä keinoja tavoitellessa vahvempia ja itsenäisempiä yliopistoja.
2) Yliopistojen sisäinen demokratia on tämän lakiesityksen vuoksi vaarassa, mikä tulee esille siinä, että hallituksen puheenjohtaja valitaan yliopiston ulkopuolelta. Myöskään virkasuhteita ei tule muuttaa työsuhteisiksi ainakaan professuureissa eikä tutkimus- ja opetushenkilökunnalla, eli tehtävissä, joita hoidetaan virkavastuulla. Ryhmä näkee tärkeänä, että yliopistojen riittävä perusrahoitus varmistetaan. EU-maiden kansalaisilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun.
3) Lain neljännessä pykälässä tulee mainita myös jatko-opiskelijat yliopistoyhteisöön kuuluvina henkilönä
4) Koska lakiesityksen käsittely on kesken, ryhmä ei ole vielä ottanut lopullista kantaa.
Raimo Vistbacka, Perussuomalaiset:
1) Perussuomalaisten mielestä keskeistä yliopistojen uudistamisessa olisi nostaa sisäänpääsyvaatimuksia siten, että tulevaisuudessa pienempi osa ikäryhmästä opiskelisi yliopistossa, koska korkeasti koulutettujen lisäksi tarvitaan entistä enemmän ammatti-ihmisiä. Käytännössä se vaatisi aloituspaikkojen karsimista yliopistoissa. Tähän seikkaan ei yliopistouudistuksessa kuitenkaan suoranaisesti oteta kantaa. Hyvää on mielestämme se, että EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta on joidenkin maisteriohjelmien osalta mahdollisuus kerätä maksuja, sillä Suomessa on riittävästi kyvykkäitä opiskelijoita omasta takaa.
Perussuomalaiset haluavat säilyttää koko maan kattavan yliopistoverkon, koska sillä taataan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet eri puolilla Suomea asuville, mikä on keskeistä paitsi perustuslaillisesta myös aluepoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
2) Käytännössä yliopistouudistus mielestämme heikentää maakuntien yliopistojen mahdollisuutta terävöittää tieteentekoaan, sillä muiden aluepoliittisten ratkaisujen tai pikemminkin niiden puuttumisen, seurauksena Etelä-Suomen Aalto -yliopisto on selkeässä etulyöntiasemassa verrattuna muihin yliopistoihin. Vaarana on pohjoisempana yliopistojen fuutiotumisia. Niiden seurauksena mahdollisuudet tasa-arvoiseen opiskeluun tulevaisuudessa kaventuvat.
Yliopistojen asemaa käsiteltäessä on huomioitava, että demokratiassa jokaisella on yksi ääni ja siten poliittisen päätöksenteon piirissä oleva yliopisto on mielestämme lähtökohtaisesti aina parempi vaihtoehto kuin markkinaehtoisen päätöksen teon piirissä oleva muka itsenäinen yliopisto. Jos ehtotus hyväksytään, uudistuksen seurauksena yliopistot joutuvat entistä enemmän toimimaan käytännössä markkinaehtoisesti. Markkinoiden haasteisiin ei pidä vastata kaupallistamalla yliopistojärjestelmää ja tieteen ydintä, vaan suuntaamalla koulutuspaikkojen määrä uudestaan.
3) Emme voi hyväksyä sitä, että laki määrää käytännössä enemmistön yliopiston hallituksesta yliopiston ulkopuolelta tulevaksi. Asian pitäisi olla toisinpäin. Lakiesityksessä yliopisto-organisaation sisäiset suhteet jätetään liian epäselviksi, koska niistä ”uudet” yliopistot päättävät itse vain johtosääntöjen turvin.
Esityksessä helpotetaan myös määräaikaisten työsopimusten solmimista yliopistossa, mitä Perussuomalaiset pitävät negatiivisena kehityksenä. Henkilöstön irtisanomissuoja heikkenee selvästi.
4) Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole vielä tehnyt päätöstä suhtautumisestaan hallituksen esitykseen. Odotamme sivistysvaliokunnan käsittelyä ja mahdollisia muutoksia esitykseen. Teemme päätökset lakiesitykseen sen jälkeen.
