Ystävän pokaamisessa pätevät samat säännöt kuin seurustelukumppanin haussa.
”Flirttitaitoa ei ystävystyessä tarvita, mutta pitää olla oma itsensä”, kertoo rakkausvalmentaja Arja Pulkka.
Pulkka muistuttaa, että arka ihminen voi tietoisesti muuttaa käytöstään siirtyessään uuteen elämäntilanteeseen. Toivoa siis on niilläkin, jotka eivät ole olleet lukiovuosina suoranaisia bilehaita tai verkostopirkkoja.
”Heti alusta kannattaa ottaa avoimempi asenne. Kontaktit solmitaan ensimmäisten viikkojen aikana.”
Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Helena Partinen kertoo, että yliopisto on täysin oma maailmansa. Siihen liittyvät kokemukset on hyvä jakaa toisen ihmisen kanssa.
”Ensimmäisten viikkojen tärkeimpiä asioita on, että jokainen yrittäisi löytää ainakin yhden opiskelukaverin.”
Uudet ystävät ovat tärkeitä myös, koska elämänmuutos merkitsee usein eroa aiemmista ystävistä.
”Tutkimusten mukaan uudelle paikkakunnalle muuttavilta opiskelijoilta katkeaa ainakin yksi merkittävä ihmissuhde. Yleensä nämä ovat kaveruussuhteita”, Partinen kertoo.
Uuden opiskelijan on helppo löytää ystäviä yliopistolta, arvioi Arja Pulkka.
Kannattaa muistaa, että muut ovat täsmälleen samassa tilanteessa ja todennäköisesti myös heitä ujostuttaa.
”Siellähän pyörii satoja samassa elämäntilanteessa olevia samanikäisiä ihmisiä. Kaverit löytyvät helpoiten omasta arjen elämänpiiristä.”
Jos kurssikaverit osoittautuvat tavalla tai toisella nihkeiksi, etsi parempaa seuraa. Liity ainejärjestöön, osakuntaan, vesipallojoukkueeseen, kansalaisjärjestöön tai shakkikerhoon.
Ystävien hankinta vaatii itsetuntoa. Sitä voi tarvittaessa kohentaa vaikkapa aihetta käsittelevän kirjallisuuden tai asiantuntijan avulla.
Myös Nyytin kotisivulta löytyy vinkkejä itsetunnon kohentamiseen.
Fuksien ensimmäisiin viikkoihin yliopistolla liittyy usein kiinteästi alkoholi. Pulkan mielestä se ei pelkästään helpota tutustumista.
”Muutama juoma saattaa rentouttaa. Pitää kuitenkin muistaa, että liikaa alkoholia nauttinut ei ole oma itsensä.”
Partisen mukaan alkoholiin painottuva opiskelijakulttuuri eristää osan opiskelijoista yksinäisyyteen. Hän toivoo ainejärjestöiltä ja osakunnilta kokonaan alkoholittomia tapahtumia.
”Ei riitä, että tapahtumissa on tarjolla alkoholittomia juomia. Monen on vaikea suhtautua muiden alkoholinkäyttöön.”
Vitsaile, kehu, kysele
Samaa ainetta opiskelevilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Nyt voit niittää suosiota vitseillä, jotka eivät koskaan auenneet lukiokavereillesi: ”Ootteko kuulleet sitä, kun Bordieu ja Foucault meni baariin?”
Pyydä apua:
”Tää on nyt vähän noloa, mutta oisko sulla heittää yhtä paperiarkkia/röökiä/tamponia?”
”Satutko tietämään, missä täällä on luentosali X? Mä oon ihan hukassa.”
Valita vain asioista, joihin olette todennäköisesti molemmat tyytymättömiä: ”Hitto kun nää maanantaiaamun/perjantai-iltapäivän luennot alkaa aikasin/loppuu myöhään.”
Ole kiinnostunut toisesta. Kuuntele vastaukset, paina ne mieleesi. Kysy jatkokysymyksiä: ”Missä päin Helsinkiä sä asut? Millanen kämppä sulla on? Miten sä löysit sen?”
Kehu. Kaikissa on jotain positiivista, ja he haluavat yleensä kuulla siitä. Älä kuitenkaan sano mitään, mitä et tarkoita: ”Siis ihan älyttömän hienot lenkkarit. Mistä sä löysit ne?”
Ammenna yhteisistä kokemuksista:
”Mitäs tykkäsit pääsykokeesta? Onneks ei enää tartte lukea niihin.”
”Omistaakohan toi proffa mitään muita vaatteita? Haiseeko se sunkin mielestä?”
Osakunnissa ihmiset ovat kotoisin samalta seudulta. Hyödynnä se: ”Mistä päin sä olet? Mitä lukiota kävit? Ai! Tunnetko sä Pärnäsen Pekkaa, joka kirjotti sieltä vuosi sitten? Sellanen pitkätukka, jolla on sininen Toyota.”
Luo yhteisiä puheenaiheita esimerkiksi pukeutumalla lempibändisi t-paitaan tai koristaudu sen pinssillä. Reagoi sinua kiinnostaviin bändituotteisiin: ”Olitko sä Räkäpäitten Provinssin keikalla kesällä? Paras keikka ikinä!”
Älä painosta ketään kaveriksi, mutta älä myöskään pelkää tuppautua ja pyytää mukaan: ”Kävitkö sä jo syömässä? Unicafessa ois tänään silakkalaatikkoa. Mentäiskö sinne?”
