Helsingissä asuva, mutta Tampereella opiskeleva Risto Riutankoski ymmärtää tenttiakvaariota ideoineiden tamperelaisten huolia. ”Mulla on ollut käytössä kaksi kirjastoa. Tampereella asuville tilanne on vaikeampi”, toteaa hallintoa opiskeleva Riutankoski.
”Ideanahan tämä on aivan loistava. Riippuu tietysti toteutuksesta.”
Muut gallupin vastaajat kannustavat kokeilemaan tenttiakvaarioita, mutteivät näe sille tarvetta.
”Mulla ei ole ollut kirjojen tai tenttipäivien kanssa ongelmia. Tenttejä on melkein joka viikko ja kirjoja saa”, toteaa puumarkkinointia metsätieteellisessä opiskeleva Olivia Fränti.
Helsingissä kirjoja on riittänyt jopa valtiotieteellisessä, jossa tenttiä voi vain kerran kuussa. ”Jostain niitä kirjoja saa ongittua. Ja usein tentissä pitää vastata kuudesta kirjasta viiteen kysymykseen. Silloin voi taktikoida”, virnuilee sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Tanja Ikonen.
Sosiaalipsykologiaa opiskeleva Johanna Lindfors on myös kokenut tdk-tenttijä. ”Jos kaikkia kirjoja ei ole löytänyt tai ehtinyt lukea, kyllä sitä pystyy säveltämäänkin.”
Lindfors uskoo, että alkuopintojen tenteissä akvaarion tapaisesta systeemistä olisi apua. ”Syventäviin olen löytänyt kirjat hyvin.”
Ikonen on kiintynyt kuukausittaisiin suurtentteihin. ”Ne jaksottavat mun opiskelujani. Jos tentin saisi tehdä milloin vain, tulisi vapauden ongelma. Oma kurini saattais kärsiä.”
Ikonen uskoo, että työssä käyvälle opiskelijalle tenttiakvaario voisi olla hyvä.
Hän kuitenkin kyselee: ”Miten sitä valvottaisiin? Ja niitä koneita sais olla aivan helvetisti.”
Kauppakorkeassa tenttiakvaarion tyyppistä on kokeiltukin. ”Suoritimme yhden kurssin tekemällä tentin mikroluokassa. Lähetimme vastaukset sähköpostilla opettajalle. Se toimi oikein hyvin”, kertoo kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Hannu Koikkalainen.
Hänkin uskoo, että kekseliäisyydellä kirjatentit hoituvat. ”Kyllä ne kirjat saa, kunhan tarpeeksi kovasti yrittää.”
Matias Möttölä
Kuvat Riku Isohella
