Maaliskuun alussa ilmestyvän Kutsuvat sitä pöhinäksi – Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä (Otava) -kirjan takakansiteksti lupaa, että kirjan ahmittuaan lukijakin haluaa hypätä muuttamaan maailmaa.
Olemmeko saaneet jälleen uuden, tällä kertaa kirjan muotoon syntyneen julistuksen siitä, miksi aivan jokaisen pitäisi just-heti-nyt ruveta startup-yrittäjäksi?
”Ei missään nimessä!” huudahtaa Annaleena Kuronen.
Kuronen on kirjoittanut kirjan yhdessä Katariina Helaniemen ja Venla Väkeväisen kanssa. Slush-kasvuyritystapahtumassa työskennellessään kolmikko ymmärsi, että tietämys startupeista on Suomessa vielä kovin vähäistä – ja usein virheellistäkin.
”Startupien taloudellisesta tai kulttuurisesta merkittävyydestä ei ole juuri käyty keskustelua saati tehty tutkimusta. Tilausta kirjalle siis on.”
Kirjan nimi on kirjoittajajoukon kuittaus niille, joilla on halu leimata startup-yrittäjyys pöhinäksi, siis pelkäksi päämäärättömäksi hypetykseksi. Nuoret startup-starat ovat usein näyttäytyneet yli-innokkaina häärääjinä, mutta todellisuudessa yrityksissä tehdään kovaa työtä.
”Monista arjen hetkistä on pöhinä kaukana”, Helaniemi sanoo.
Väkeväisen mukaan suurelle yleisölle on jäänyt myös epäselväksi, mitä startupit ylipäänsä ovat. Monissa yrityksissä ratkotaan suuria ongelmia: parannetaan syöpää ja torjutaan ilmastonmuutosta.
”Kaikissa yrityksissä ei koodata hupparit päällä turhamaisia appeja, joilla koetetaan optimoida cityihmisten arkea”, hän sanoo.
Jokaisen ei siis tarvitse ryhtyä itse kasvuyrittäjäksi, mutta kiinnostua silti kannattaa. Ongelmana nimittäin on, että startupit houkuttelevat puoleensa hyvin kapeaa ihmisjoukkoa: nuoria, länsimaisia ja teknologiaorientoituneita miehiä.
”Lähivuosina yrityksissä ratkotaan monia ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä ongelmia. Mukaan kaivataan ehdottomasti enemmän erilaisia näkökulmia, jotta syntyvät ratkaisut palvelisivat kaikenlaisia ihmisiä”, Kuronen sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on ”kusessa”, jos startupeista keskusteleminen jää pöhisemisen tasolle.
”Viime vuosina Suomessa on iloittu, kun tänne on perustettu esimerkiksi Googlen, Fujitsun, Microsoftin ja Yandexin palvelinkeskuksia. Kannattaisiko meidän jäähdytyssaleihin tyytymisen sijaan kysyä, miten me voisimme itse perustaa ne googlet? Meillä on ihan samat edellytykset rakentaa uusia innovaatioita ja menestyviä teknologiayrityksiä kuin muillakin.”
