Jylkkäri, Tylkkäri ja Aviisi ehtivät jo eilen uutisoida opiskelijaryntäyksistä suurten kaupunkien valtuustopaikoille, mutta osataan Helsingissäkin. Tuoreessa, 85-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa istuu nyt kuusi Helsingin yliopiston opiskelijaa.
Valtakunnalliseen vaalivoittoon yltäneiltä vihreiltä valtuustoon nousivat valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Alviina Alametsä, 24 (1 621 ääntä) ja teologisessa opiskeleva Fatim Diarra, 30 (1 050 ääntä).
Suurimman kuntapuolueen aseman pitäneen kokoomuksen ehdokasjoukosta valtuustoon valittiin kolme oikeustietelijää: Daniel Sazonov, 24 (945 ääntä) ja Otto Meri, 27 (697 ääntä) pääsivät juhlistamaan valtuustopaikkojaan jo sunnuntaina. Tarkastuslaskennan jälkeen valtuustoon nousi myös Dani Niskanen, 23 (634 ääntä).
Vasemmistoliiton listalta valtuustoon pääsi puolestaan valtiotieteilijä, väitöskirjatutkija Petra Malin, 36 (837 ääntä). Muissakin puolueissa yliopiston opiskelijoita ponnisti varavaltuutetuiksi asti. Oikeustieteellisessä opiskeleva Elisa Gebhard (sdp) keräsi 352 ääntä, ja perussuomalainen valtiotieteilijä Toni Ahva 249 ääntä. Vihreiltä ja kokoomukselta löytyy useampikin opiskeleva varavaltuutettu.
Joukon ääniharava, vihreiden Alametsä iloitsee paitsi puolueensa hyvästä tuloksesta myös Helsingin kaupunginvaltuuston nuorentumisesta.
”Tällä hetkellä kaupunginvaltuustossa ei istu ketään alle 30-vuotiasta. On siis hyvä, että seuraavassa valtuustossa on aidosti nuorta porukkaa, joka osaa kuunnella opiskelijajengiä”, hän pohtii.
Samoilla linjoilla on kokoomuksen Sazonov.
”Alle kolmekymppisten tapa katsoa maailmaa, Eurooppaa ja kaupungin kehittymistä on erilainen, ja uskon, että päätökset tehdään pidemmällä aikaperspektiivillä. Kokemuspiirikin vaikuttaa, sillä nuorille selvästi tärkeämpiä kysymyksiä ovat esimerkiksi liikkumiseen ja asumiseen liittyvät teemat.”
Myös Alametsä nostaa esiin liikenteeseen ja opiskelija-asumiseen liittyvät kysymykset, mutta haluaa painottaa lisäksi peruspalveluiden merkitystä. Hänen mielestään kaupunkipolitiikassa voitaisiin tehdä enemmän, jotta nuoret voisivat paremmin.
”Opiskelijat kärsivät aiempaa enemmän mielenterveysongelmista. Se kertoo myös kaupungin epäonnistumisesta.”
Molemmat uskovat opiskelijoiden tekevän yhteistyötä valtuustossa yli puoluerajojen. Alametsä toivoo, että nuorilla kokoomuslaisilla olisi halua tehdä vastaliikettä puolueen aiemmalle linjalle esimerkiksi koulutusleikkauksien suhteen. Sazonov puolestaan kaipailee aktiivisuutta myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilta ja ylioppilaskunnilta.
”Kun Helsingissä ei ole juurikaan ollut opiskelijoita kaupunginvaltuustossa, niin täällä ei ehkä olla samalla tavalla mietitty, miten kaupungista tehtäisiin hyvä opiskelijakaupunki. Muualla osataan se paremmin. Toivottavasti HYY ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ottavat isompaa roolia suhteessa meihin niin, että keskusteluyhteys on auki.”
Helsingin yliopiston opiskelijoita nousi kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin myös muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla läpi menivät Henrik Vuornos (kok) ja Teemu Lahtinen (ps) Espoossa sekä Sakari Rokkanen (kok) Vantaalla. Helsingissä valtuustopaikkoja sai myös usea Helsingin yliopiston entinen opiskelija tai ylioppilaskunta-aktiivi. Heistä esimerkiksi vihreiden Reetta Vanhanen (1 108 ääntä) tekee työnsä ohella myös jatko-opintoja yliopistolla.
Juttua, otsikkoa ja ingressiä on päivitetty 13.4. klo 9:57 uuden tilanteen mukaiseksi. Dani Niskanen (kok) nousi tarkastuslaskennassa valtuustoon.
