”Aion olla toimissani viisaampi ja vähemmän nolo kuin suuret ikäluokat ovat olleet.” Näin summaa 34-vuotias mies, joka vastasi Ylioppilaslehden vanhuuskyselyyn. Niin vastasi lähes 300 muutakin tulevaisuuden mummoa ja vaaria. Tällaista se sitten on:
Elinikä:
Vanhuuskyselyyn vastanneet – joiden keski-ikä on 26 vuotta – arvioivat elävänsä keskimäärin 85,66-vuotiaiksi. Se on reilut neljä vuotta pidempään kuin heidän tämänhetkinen eliniänodotteensa ennustaa. Yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta pitää vastaajien arvioita kuitenkin hyvin realistisina, jopa maltillisina – eliniänodote nimittäin lasketaan nykyisen kuolleisuuden perusteella.
”Jos ja kun kuolleisuus jatkaa alenemistaan, niin kuin se on tähän asti tehnyt, todellisia elinvuosia tulee olemaan ennustettua enemmän”, Rapo sanoo. Kyselyyn vastanneista optimistisin arvioi elävänsä 220-vuotiaaksi:
”Todennäköisesti pelaan erittäin paljon Civilization 5 -tietokonepeliä kuihtuvan ruumiini riutuessa hiljalleen iäisyyteen jonkinlaisessa geelikammiossa”, hän visioi.
Terveys:
Osa meistä istuu päivät koneella, osa kehittää ruumistaan crossfitissä. Laiskottelu voi kostautua.
”Lääketiede pitää kyllä ihmisen hengissä, mutta toimintakyky voi alentua”, Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg sanoo.
Suuria elinikään ja vanhuuteen vaikuttavia läpimurtoja voidaan Strandbergin mukaan tehdä syöpätutkimuksessa, kantasolututkimuksessa ja ihmisen varaosien kehittelyssä. Jotta elinikää voitaisiin radikaalisti nostaa, täytyi€¨si kuitenkin oppia enemmän kehon vanhenemismekanismeista. Sitä tapahtuukin koko ajan. Toukokuun alussa julkaistiin kaksi tutkimusta, joissa oli samansuuntaiset johtopäätökset: veri voi olla avain melkein ikuiseen nuoruuteen. Tutkimusryhmät siirsivät nuorten hiirten verta iäkkäämmille jyrsijöille, minkä seurauksena sekä niiden lihakset että aivot nuorentuivat.
Jos läpimurtoja ei kuitenkaan tehdä ajoissa, jotta meidän sukupolvemme pääsisi elämään entistä pidempää nuoruutta, rapistumiseen voi suhtautua huumorilla kuten eräskin vastaaja:
”Sitten kun rupsahdan ja höpsähdän en aio hävetä sitä. Fiilistelen jo sitä, miten räkäisesti nauran lapsilleni, kun he vaihtavat vaippojani.”
Vanhuudenturva:
Luotto hyvinvointivaltioon ei vastaajien keskuudessa ole saumaton. Yli 60 prosenttia arvelee ostavansa yksityisiä terveyspalveluita vanhana. Vastaajat arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 67-vuotiaina – korkeimmat veikkaukset eläkeiästä ovat kyselyssä 80 vuotta. Vastaajista osa arvelee, että nykyisen kaltainen järjestelmä ei kestä heidän eläkeikäänsä asti, vaan elintasosta täytyy huolehtia itse.
”[Vanhuuteni on] aktiivista kunhan pidän itsestäni jatkuvasti huolta. Suurimman osan niistä menoista joudun maksamaan itse, koska suomalainen eläkejärjestelmä on kaatunut”, 32-vuotias miesvastaaja ounastelee.
Ihmissuhteet:
Vielä 1940-luvulla miesten elinikä oli Suomessa viidenkympin hujakoilla. ”Kunnes kuolema meidät erottaa” olikin silloin huomattavasti helpompi lupaus antaa kuin nyt. Jos meni naimisiin 25-vuotiaana, samaa tyyppiä piti rakastaa vain 25 vuotta.
Conscious uncouplingin läpikäyneen Gwyneth Paltrow`n ylläpitämä Goop-blogi kirjoittaa asiasta osuvasti: Biologiamme ja psykologiamme eivät ole virittyneet olemaan saman ihmisen kanssa useita vuosikymmeniä. Siksi jatkossa ihmisillä saattaa olla elämänsä aikana useita pitkiä rakkaussuhteita, ei vain sitä yhtä, the one. Siksi kannattaa opetella jo nuorena eroamaan oikein, hyvässä conscious uncoupling -hengessä. Niin saattaa yltää tavoitteeseen, jonka vanhuudelleen kiteyttää 21-vuotias vastaaja:
”On aikaa ja rakkautta.”
Pirstaloituminen:
On epätodennäköistä, että kypsällä iällä löydämme sankoin joukoin klassisen musiikin tai virkkaamisen. Kyselyyn vastanneista moni kuvaa, kuinka haluaa säilyttää nykyisen elämäntyylinsä:
”Keikkailisikohan Asa vielä kun olen kuusikymppinen?” kysyy 21-vuotias nainen.
Joukossamme tulee kenties olemaan joogaavia teknosenioreita sekä vihersmoothieita kittaavia biohakkerivanhuksia. Pirstaloituminen näkyy pienessä mittakaavassa jo nyt: Tukholmassa avattiin viime vuonna ensimmäinen seksuaalivähemmistöille tarkoitettu palvelutalo. Jatkossa erikoistuneita palvelutaloja voitaneen kehitellä muidenkin asioiden ympärille. Ehkä vuonna 2070 Helsingissä on oma palvelutalo skeittareille – ja jos ei ole, ehkä he perustavat sellaisen itse. Vanhuuskyselyyn vastanneista kolmannes nimittäin ilmoitti haluavansa perustaa palvelutalokollektiivin ystävien kanssa.
”Harrastukset ja ystävät ovat elämäni nyt, en osaa kuvitella, miten eivät olisi jatkossakin”, kirjoittaa 29-vuotias miesvastaaja.
Vanhuuskyselyn kaikki vastaukset löydät kyselyn tulossivulta.
Teksti: Mirja Hämäläinen
Kuvitukset: Janne Iivonen
