Kaksi miestä on lähekkäin, hengittäen raskaasti kuin seksin jälkeen. He ovat juuri kuristaneet ihmisen ja piilottaneet ruumiin. Pian toinen miehistä sytyttää tupakan. Se oli vanhassa Hollywoodissa nyökkäys sille, että seksiä oli harrastettu.
Näin alkaa legendaarisen Alfred Hitchcockin synkkä psykologinen trilleri Köysi (Rope, 1948). Se pohjautuu löyhästi tositarinaan homoparista, joka murhasi miehen. Elokuvassa annetaan melko suoraan ymmärtää, että päähenkilöt asuvat yhdessä ja heillä on myös yhteinen makuuhuone. Pääosia näyttelevät Farley Granger ja John Dall seurustelivat todellisuudessakin miesten kanssa.
Hitchcock on kaikkien tuntema jännityselokuvien mestari, mutta hän oli myös queer-kauhun pioneeri aikana, jolloin homoseksuaalisuuden esittäminen valkokankaalla oli ehdoton tabu.
Niin sanottu Haysin ohjeisto kielsi 1900-luvun puolivälissä esimerkiksi ”seksuaalisten perversioiden” esittämisen – viitaten tosiasiassa homoseksuaalisuuteen. Heteroseksiäkään ei saanut näyttää, ja jopa yli kolmen sekunnin suudelma tai alusvaatteiden näyttäminen valkokankaalla oli kiellettyä. Ohjeistus oli voimassa vuodesta 1930 aina vuoteen 1968 asti, jolloin se alkoi pikkuhiljaa korvautua nykyisellä ikärajaan perustuvalla valvonnalla.
Yksi Hitchcockin suosikkitavoista kiertää sensuuria oli queer-koodaus. Sille on tyypillistä, että hahmoilla on stereotyyppisen queerejä maneereja, mutta henkilön identiteetti jätetään tietoisen avoimeksi. Useammissa Hitchcockin elokuvissa kahden miehen tai kahden naisen välillä on ilmiselvää eroottista värinää, vaikka mitään ei sanota ääneen.
Queer-koodaus on mitä ilmeisimmin ollut Hitchcockille tietoinen valinta. Yhtä ilmeistä ei ole, pitäisikö sitä tulkita vähemmistövihamieliseksi vai ei. Hitchcock kuvasi queeriyttä usein vieraana uhkana heteronormatiiviselle järjestykselle. Esimerkiksi Linnut-ikiklassikossa (The Birds, 1963) ihmisten kimppuun hyökkäävät linnut on tulkittu symboliksi päähenkilöiden tukahdutetuille homoseksuaalisille haluille, jotka vaarantavat vallitsevan järjestyksen. Jotkut ovat syyttäneet Hitchcockia homo- ja transfobian lietsomisesta.
Hitchcockin omasta seksuaalisesta suuntautumisesta on vain spekulaatioita. Varmaa kuitenkin on, että hänen elokuviensa kulissien takana oli runsaasti näyttelijöitä ja käsikirjoittajia kaikissa sateenkaaren väreissä. Esimerkiksi Linnut perustuu biseksuaalin Daphne Du Maurierin samannimiseen romaaniin. Kirjan sovitti elokuvakäsikirjoitukseksi Arthur Laurents, joka oli avoimesti homoseksuaali. Myös Köysi on Laurentsin kynästä.
