Luutnantti Eric Ekestubbe, vihtiläinen aatelissuvun vesa, kuoli vuonna 1745. Testamentissa oli aikalaisittain yllättävä linjaus: Ekestubbe lahjoitti useiden tilojensa tuottoja Turun akatemialle, Ruotsin vallan alaisen Suomen ensimmäiselle ja ainoalle yliopistolle. Tuloista piti muodostaa stipendirahastoja, joilla autetaan varattomia aatelisopiskelijoita. Jos sopivia köyhiä aatelisia ei löytyisi, voisivat myös rahvaan edustajat saada stipendin.
Ekestubben stipendirahasto oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Liki kolmesataa vuotta myöhemmin Turun akatemia on muuttanut ja muuttunut Helsingin yliopistoksi. Korkeakouluille osoitetuista lahjoituksista on tullut arkipäivää. Helsingin yliopistolle annetut lahjoitukset kasautuvat eri rahastoihin osaksi yliopiston sijoitusomaisuutta, jota oli kesäkuussa noin 633 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi vuosina 2020–2022 lahjoituksia kertyi yli 11 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä lahjoittajia olivat miljoonan euron kertalahjoituksilla Koneen säätiö ja Svenska Kulturfonden.
Osa sijoitusvarallisuudesta on peräisin valtion pääomituksista. Pääomitukset alkoivat vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopistolain jälkeen. Yliopistot irtautuivat tuolloin valtionhallinnosta ja alkoivat pyörittää talouttaan itsenäisesti. Siitä lähtien valtio on tasaisin väliajoin pääomittanut yliopistoja eli antanut niille sijoitettavaksi varoja, joilla olisi ainakin teoriassa tarkoitus rakentaa yliopistojen taloudelle vakaa pohja.
Esimerkiksi vuonna 2019 eduskunnan alainen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) pääomitti Suomen yliopistoja 100 miljoonalla eurolla. 33 miljoonaa jaettiin yliopistojen kesken ”tutkimuksen vaikuttavuuden indikaattoreiden” perusteella, loput 67 miljoonaa vastinrahana.
Vastinrahalla kannustetaan yliopistoja keräämään yksityisiä rahalahjoituksia tehokkaammin. Se toimii eräänlaisena ”kertoimena” lahjoituksille: mitä enemmän yliopisto saa lahjoituksia, sitä enemmän se saa valtion vastinrahaa. Helsingin yliopisto on ollut viime vuosina haka keräämään lahjoituksia: se sai Sitran vastinrahaa peräti 11 miljoonaa euroa, reippaasti muita yliopistoja enemmän.
Summat ovat isoja, mutta jippo on siinä, että yliopistot saavat käyttää perustoimintaansa vain sijoitustensa tuottoja.
Jos sopivia köyhiä aatelisia ei löytyisi, voisivat myös rahvaan edustajat saada stipendin
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta teki tuottoa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,9 prosenttia, hieman alle 50 miljoonaa euroa. Tuottoa nostivat ensisijaisesti yhdysvaltalaiset yhtiöt ja ennen kaikkea suuret teknologiayhtiöt kirjoittaa yliopiston sijoitusjohtaja Anders Ekholm tiedotteessa loppukesältä.
Kauppatieteiden tohtori ja rahoituksen dosentti Ekholm on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ajatushautomo Liberan tutkimusjohtajana. Ekholm on ollut Helsingin yliopiston sijoitustoimikunnan jäsen vuodesta 2016. Sijoitusjohtajana hän aloitti vuonna 2018.
Sijoitusjohtaja puhuu ja kirjoittaa korkealentoisesti. Tuoreimman Helsingin yliopiston sijoitusraportin osiot on otsikoitu runollisesti: The Devil is in Ceteris Paribus, Homoscedasticity and Hidden Causalities, The Monopoly of Homo Sapiens.
”Ajatuksena on, että emme sijoita markkinoille vaan maailmantalouteen. Sijoituksia on yli 4 000 yhtiössä ja 1 000 eri velkakirjassa. Ajattelemme tuottoa mielellään kymmenissä, parhaassa tapauksessa sadoissa vuosissa”, Ekholm kertoo sijoitustiimin filosofiasta.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta noudattaa ”vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteita”.
Ekholmin mukaan se tarkoittaa ainakin sitä, ettei yliopisto sijoita fossiiliseen energiantuotantoon. Käytäntö tuli voimaan vuonna 2019, ja yliopiston osakesijoitusten hiilijalanjälki on nyt noin puolet vertailuindeksin vastaavasta.
Lisäksi yliopiston salkussa ei pitäisi olla osakkeita ”kiistanalaisia palveluita tai tuotteita” myyviltä yhtiöiltä. Ekholmin mukaan sellaisia ovat esimerkiksi tupakkateollisuuden ja aseteollisuuden yritykset. Ekholm ei mene tästä sataprosenttiseen takuuseen, koska vastuullisuuden määrittely on monimutkaista. Otetaan keksitty mutta havainnollistava esimerkki: Yhtiö voi valmistaa siviilikäyttöön tuotetta, joka soveltuu myös sotilaskäyttöön. Menestyvän länsimaisen drone-valmistajan tuotteita voi päätyä lasketteluvideoiden kuvaamiseen ja toisaalta kiertoteitse Venäjän käyttöön Ukrainassa.
Jatkuuko yliopistosijoittajan vastuu päästöjä ja pyssyjä pidemmälle? Kuluvana vuonna yliopiston sijoitusvaroja kasvatti erityisesti isojen amerikkalaisten teknologiafirmojen menestys.
Yliopisto omistaa merkittävästi muun muassa Applen, Googlen taustayhtiö Alphabetin ja Amazonin osakkeita.
Euroopan komissio on pitkään yrittänyt saada Applen tilille agressiivisesta verosuunnittelusta ja Alphabetin useita kertoja kilpailusääntöjen rikkomisesta. Amazonia komissio on ojentanut niin kilpailusääntöjen kuin GDPR -tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Amazon sai EU:lta historian suurimman, yli seitsemän miljoonan euron sakon asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä pari vuotta sitten.
”Ymmärrettävästi monilla voi olla tiettyjä duubioita tiettyjen toimintatapojen suhteen”, Ekholm sanoo.
Hän kuvailee sijoitustoiminnan vastuun olevan kuitenkin myös ”taloudellista vastuuta”.
Jay Solutions. Helsingin yliopiston sijoitusomaisuus, kuukausiraportti 30.9.2023
Ekholm antaa esimerkin: Jos sijoitustiimissä yhteiskunnallisen vastuun nimissä päätettäisiin olla sijoittamatta teknologiajätteihin, jäisi yliopiston salkku sivuun taloudellisen vastuun kannalta ”todella tärkeästä tuottavuuskehityksestä”.
”Esimerkiksi tässä yhteydessä olemme tehneet tällaisen trade-offin.”
Ekholmin mukaan yliopiston sijoitustoiminta on mahdollisimman läpinäkyvää. Sijoitussalkusta ei löydy ”monimutkaisia johdannaisinstrumentteja”, vaan ”helpommin ymmärrettäviä” arvopapereita, kuten osakkeita ja rahasto-osuuksia.
Silti 4 000 yhtiön vastuullisuuden takaaminen kuulostaa mahdottomalta. Onko vastuullisuuspuhe vain sanahelinää?
Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Finérin mukaan vastuullinen sijoittaminen on mahdollista ja sille on olemassa uskottavia kansainvälisiä standardeja.
”Jos vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan yleiskielellä ilman yhteyttä kansainvälisiin
standardeihin, voi sisältö olla mitä tahansa. Vielä laajempiin määritelmiin päästään jos
puhutaan niin kutsutusta ‘eettisestä sijoittamisesta’”, Finer sanoo.
”EU-tasolla on kuitenkin sääntelyä sille, millä ehdoilla erilaisia kestävyysväitteitä sijoitustuotteissa voi käyttää”.
Pitääkö Finérin mielestä yliopiston sijoitustoiminnalta odottaa muita enemmän vastuullisuutta?
”Mielestäni kaikilla institutionaalisilla sijoittajilla on velvollisuus toimia vastuullisesti ja
noudattaa kansainvälisiä vastuullisen sijoitustoiminnan standardeja.”
Helsingin yliopisto on sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin eli toimii näiden standardien mukaan.
Ekholmia haastatellessa läsnä on yliopiston toiveesta myös yliopiston talousjohtaja, kvestori Marjo Berglund. Miten menestyksekäs sijoitustoiminta näkyy yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille?
”Tuottoja jaetaan noin 400 eri lahjoitusrahaston kautta yliopiston toimintaan. Viime vuosina rahaa on jaettu noin 7–10 miljoonaa euroa vuodessa”, Berglund sanoo.
Tällä hetkellä noin sata Helsingin yliopiston professoria saa osittaista rahoitusta sijoitustoiminnan tuloista. Berglundin mukaan tuottoja on kohdennettu myös opiskelijoiden hyvinvointiin, kuten opintopsykologien ja opinto-ohjaajien palkkaamiseen.
Jos yliopiston sijoitustoiminta tuotti alkuvuoden aikana miltei 50 miljoonaa euroa, miksi sitä jaetaan tutkijoiden ja opiskelijoiden hyväksi enintään kymmenen miljoonaa?
”Viime vuonna sijoitusomaisuudesta suli 88 miljoonaa euroa ja tuottoa jaettiin silti. Painotamme vakaata vuosittaista tuotonjakoa riippumatta markkinatilanteen hetkellisistä muutoksista”, Berglund sanoo.
Vakaasta tuotonjaosta voidaan löystää, jos hätä on tarpeeksi suuri. Berglund kertoo, että esimerkiksi koronapandemian aikaan sijoitusomaisuudesta jaettiin ylimääräistä erilaisiin tukitoimiin tutkijoille ja opiskelijoille.
Tällä hetkellä opiskelijoita puhuttaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaalitukiin. Jos opiskelijat ajautuvat vihoviimeiseen ahdinkoon, voisiko sijoitusomaisuudesta keksiä Ekestubben hengessä joitakin epäsuoria apuja vähävaraisille opiskelijoille, aatelisia tai ei?
”Tällaiset asiat menevät valtiovallan vastuulle. Hankalaa kyllä, tällä hetkellä yliopistot sopeutuvat edelleen Juha Sipilän (kesk). hallituksen leikkauksiin. Meillä on 32 000 opiskelijaa. Jos jakaisimme kympin jokaiselle niin se olisi jo aika paljon rahaa.”
