Kaisa Merelä sanoo, että tämän jälkeen ei ole enää tietä takaisin.
”Onneksi olkoon, että te ootte tehny tän valinnan tulla tänne! Koska tää on iso sitoumus.”
Paikalla Facebook-livessä on aluksi 235 ihmistä. 248… 271…
”Nyt mä nään sydämen. Jes mä näin sydämen!” ”Mä nään paljon sydämiä!”
Merelän Powerful Sexual Aware -verkkovalmennus kestää 39 päivää. Tarkoitus on voimaantua, tulla tietoiseksi omasta seksuaalisuudesta.
Valmennus on vain naisille. Ikärajaa ei ole, täysi-ikäisyys on ”rakkaudella annettu suositus”.
”PSA on vastaisku patriarkaatin kylvämään väärään tietoon ja tabuihin, jotka estävät naisia pääsemästä seksuaalisuutensa ytimeen ja täten täyteen potentiaaliinsa.”
Ensimmäinen Powerful Sexual Aware -valmennus järjestettiin syksyllä 2019. Tämä on jo kuudes. Jokaisessa valmennuksessa on ollut Merelän mukaan noin 300 osallistujaa, yhteensä lähes 2000. Jotkut ovat käyneet kurssin monta kertaa.
”PSA on vastaisku patriarkaatin kylvämään väärään tietoon ja tabuihin, jotka estävät naisia pääsemästä seksuaalisuutensa ytimeen ja täten täyteen potentiaaliinsa.”
Tammikuun alussa alkanut valmennus maksoi 333 euroa, Black Friday -alennuksessa 199 euroa. Summalla saa Merelän tekemiä kirjallisia ohjeita, videoita ja podcasteja. Ne pohjautuvat Merelän mukaan tutkimustietoon, Merelän seksuaalikasvattajan opintoihin ja hänen omiin kokemuksiinsa.
Kerran viikossa valmennuksen suljetussa Facebook-ryhmässä järjestetään suora videolähetys, live, jossa Merelä vastaa osallistujien ennalta lähettämiin kysymyksiin. Ryhmässä, tai yhteisössä, kuten sitä valmennuksessa kutsutaan, on hieman yli 380 jäsentä, ja siellä jutellaan valmennuksen aikana päivittäin.
Tarkoitus on keskustella etenkin materiaalien herättämistä ajatuksista, mutta lisäksi ryhmässä pyydetään ja annetaan seksivinkkejä, jaetaan seksisoittolistoja, vinkataan seksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja ja lehtijuttuja, näytetään kuvia omasta pyllystä, kerrotaan tajunnanräjäyttävästä itsetyydytyksestä ja puhutaan traumaattisista seksikokemuksista.
Moniin aloituksiin tulee kymmeniä kannustavia vastauksia.
Viime vuosina monet suomalaiset julkisuuden henkilöt ovat ryhtyneet verkkovalmennusbisnekseen.
Esimerkiksi Martina Aitolehti, Janni Hussi ja Nanna Karalahti myyvät ruokavalioon ja urheiluun keskittyviä valmennuksia. Niiden liiketoimintamallit ovat samankaltaisia. Maksua vastaan saa materiaaleja, esimerkiksi ohjeita, reseptejä tai opetusvideoita. Usein valmennukset sisältävät myös pääsyn virtuaaliseen ryhmään, jossa voi jakaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa.
Fitness-valmennukset kestävät yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Hintaan vaikuttaa usein se, kuinka kauan valmennus kestää ja kuinka tunnettu sen järjestäjä on. Esimerkiksi bikinifitness-urheilija Liisa Ahtisen kuuden viikon ruokavaliovalmennus maksaa 24,90 euroa, tosi-tv:stä, sosiaalisesta mediasta ja lööpeistä tutun Aitolehden kahdeksan viikon cross training -valmennus 59 euroa ja lääkäri Pippa Laukan kolmen viikon kuukautiskierron optimointia käsittelevä valmennus 69,90 euroa.
Valmennuksia markkinoidaan valmentajien brändeillä. Twerk-tanssia opettava Tinze eli Tia-Maria Sokka mainostaa twerk-valmennustaan (59,90€) shortseissa ja verkkosukkahousuissa ja verkkosukkahousushortseissa.
Myös Merelän valmennukset henkilöityvät Merelään. Ne ovat ainoita tunnettuja suomalaisia seksuaalisuuteen ja seksiin keskittyviä verkkovalmennuksia.
Merelän Instagram-tilillä on paljon kuvia Merelästä. Merelä lattialla kirkkaan oranssissa bodyssa. Merelä nuolemassa jättimäistä tikkaria. Merelä helikopterin edessä. Merelä helikopterissa.
Kommenttikentät roihuavat liekkiemojeja. Merelällä on Instagramissa yli 21000 seuraajaa ja paljon ihailijoita. Osa heistä on seurannut Merelää jo vuosia, siitä lähtien, kun hän oli vielä hyvinvointibloggaaja.
Valmennuksia markkinoidaan valmentajien brändeillä.
Nyt jo arkistoituun The Good Morning -blogiin Merelä kirjoitti 2010-luvun puolivälissä fitness-elämäntyylistä, sittemmin myös seksuaalisuudesta ja seksistä.
Nykyään 26-vuotias Merelä on seksuaalikasvattaja. Hän sanoo olevansa modernin seksuaalikasvatuksen pioneeri Suomessa.
Aiemmin Merelä on opiskellut näyttelemistä kansanopistossa, aloittanut ja keskeyttänyt yleisen kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja juontanut seksuaalisuutta ja seksiä käsittelevää suosittua Himocast-podcastia yhdessä Jenni Janakan kanssa.
Valmennuksiakin on valikoimassa jo useita. On Queen Salon, sinkuille heteronaisille suunnattu verkkovalmennus voimaannuttavaan deittailuun. On Match Made in Hell Yes, seitsemän päivän verkkovalmennus Tinderin maailmaan. On What the fuck do I talk about when I talk about feminine and masculine energy, jossa opitaan feminiini- ja maskuliinienergioista. Ja sitten on Kaisaminni Legacy, henkilökohtainen mentorointiohjelma naisyrittäjille.
Merelällä on yritys ja tiimi valmennusten pyörittämistä varten. Powerful Af Oy:n ”tiimiin” kuuluu Merelän lisäksi kaksi työntekijää.
Seksuaalikasvattajaksi ryhtyminen ei ollut kovin harkittu urasiirto. Kun Merelän kirjoittamat, seksuaalisuutta käsittelevät blogikirjoitukset alkoivat saada huomiota, Merelä ajatteli, että voisi olla järkevää kouluttautua.
Vuonna 2019 hän kävi Sexpon seksuaalikasvatuskoulutuksen. Sen laajuus on 30 opintopistettä, mikä vastaa suurin piirtein kandidaatin tutkinnon valinnaisia opintoja. Koulutus maksaa tällä hetkellä 3 596 euroa.
Sexpon mukaan koulutus ”sopii opetusja kasvatusalan työntekijöille, nuorisotyöntekijöille ja järjestötyöntekijöille ja sosiaalija terveysalojen ammattilaisille. Kaikille, joiden työhön liittyy seksuaalikasvatusta.”
Säätiön sivuilla listataan kurssin sisältöjä: seksuaalisuuden kohtaaminen, seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen, osallistaminen, voimauttaminen, seksuaalisuutta koskeva lainsäädäntö, arvot, ammatillisuus, etiikka.
Koulutuksen käyneet voivat käyttää nimikettä seksuaalikasvattaja. Nimike ei kuitenkaan ole suojattu. Kuka tahansa voi kutsua itseään seksuaalikasvattajaksi.
Valmennus sisältää Merelän mukaan kaiken, mitä jokaisen naisen olisi pitänyt saada tietää seksuaalisuudesta, vallasta ja nautinnosta.
Ensimmäisessä Facebook-livessä osallistujat kertovat, miksi he ovat paikalla.
Syitä on monia. Halu oppia seksuaalisuudesta, häpeä, ero, lastenkasvatus, itsetunnon kohentaminen, kolmenkympin kriisi, omista rajoista kiinni pitäminen, traumaattiset seksikokemukset, miellyttämisen halusta eroon pääseminen, läheisriippuvuus, boss-bitchiksi kasvaminen.
Profiilikuvien perusteella valtaosa osallistujista on pari-kolmekymppisiä. Joukossa on muutama keski-ikäinen. Moni kertoo kokevansa, että aiemmin elämässä saatu seksuaalikasvatus on ollut puutteellista. Niin Mereläkin opettaa.
Nyt puute korjataan, sillä tämä valmennus sisältää Merelän mukaan kaiken, mitä jokaisen naisen olisi pitänyt saada tietää seksuaalisuudesta, vallasta ja nautinnosta.
Suljettuun ryhmään pääsy on monelle tärkeä ja joillekin tärkein syy käydä valmennus. Ryhmän seinälle voi kirjoittaa milloin vain.
Valmennuksen viralliset materiaalit ilmestyvät maanantaisin ja torstaisin aina samaan aikaan, kuudelta aamulla. Powerful Sexual Aware koostuu neljästä osiosta. Ensimmäinen käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa, toinen seksiä ja kolmas kauneusihanteita. Viimeisessä kerrotaan rajoista ja #metoosta.
Kirjalliset kurssimateriaalit ovat blogimaisia kirjoituksia, joihin on upotettu netistä ladattuja kuvia ja Merelän tekemiä opetusvideoita ja tiiviitä podcasteja. Ne ovat kuin video- ja ääniviestejä, joissa Merelä puhuu virtuaaliselle yleisölleen. Kirjoituksia on yhteensä 12. Valmennuksen säännöissä kielletään materiaalin kopiointi, tallentaminen tai jakaminen kaverin kanssa.
Valmennuksessa opitaan naisten asemasta yhteiskunnassa (historiallisesti tarjolla on ollut kaksi roolia, madonna tai huora), seksistä (se on valitettavan usein peniskeskeistä), orgasmeista (naiset voivat saada niitä yhtä nopeasti kuin miehet) monogamisuudesta (yhtä vaikeaa naisille ja miehille) ja rajoista (niistä on tärkeä pitää kiinni).
”Tämä on niin perustietämystä, mitä kukaan meistä ei ole kuitenkaan saanut”, hän kertoo ensimmäisessä Facebooklivessä.
Mitä sitten olemme saaneet?
Sano seksille ei.
Niin nuoria valistettiin 1950- luvulla. Kasvatusoppaissa neuvottiin pelottelemaan tyttöjä raskaudella. Siten lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kun tytöt kieltäytyisivät seksistä, pojatkin pysyisivät pidempään pöksyissään.
Sama saarna jatkui kouluissa siihen asti, että e-pillerit tulivat Suomeen 1960-luvulla. Sen jälkeen pelottelu menetti tehonsa. Muitakin muutoksia tapahtui. Seksuaalikasvatus lisättiin peruskoulujen opetussuunnitelmaan vuonna 1970, ja koulujen tehtäväksi tuli kertoa sukupuolisesta kypsymisestä ja sen vaikutuksesta käytökseen.
1980-luvun loppuun asti koulujen seksuaalikasvatus keskittyi etenkin raskauden ehkäisyyn ja taudeilta suojautumiseen. Se näkyi oppikirjoissa. Itsetyydytyksestä tai homoseksuaalisuudesta ei paljon puhuttu.
Vuosikymmenen lopussa seksiin alettiin suhtautua avoimemmin.
Alle kolmikymppisille suomalaisille on kerrottu seksistä enemmän kuin vanhemmilleen, isovanhemmista puhumattakaan.
Alle kolmikymppisille suomalaisille on kerrottu seksistä enemmän kuin vanhemmilleen, isovanhemmista puhumattakaan.
Kun koulunsa 1960-luvulla käyneitä naisia pyydettiin vuoden 2015 Finsex-tutkimuksessa muistelemaan koulussa saatua seksuaalikasvatusta, vain noin joka kymmenes piti sitä riittävänä. Sen jälkeen tilaston käyrä kohoaa jyrkästi ylöspäin. 1980-luvun loppupuolella koulunsa käyneillä vastaava luku oli noin 60 prosenttia, ja 2000-luvun alkupuolella yli 70 prosenttia.
Jälkimmäiset ovat nyt alle 30-vuotiaita naisia. He ovat osallistuneet yläkoulun seksivalistukseen vuoden 2005 jälkeen. Suuri osa Powerful Sexual Aware -valmennuksen osallistujista on heidän ikäisiään.
Nykyään seksuaalisuudesta ja seksistä kerrotaan kouluissa ainakin biologian ja terveystiedon tunneilla. Jälkimmäistä alettiin opettaa kouluissa porrastetusti 2000-luvun alussa.
Turkulainen liikunnan ja terveystiedon lehtori Eva-Greta Snäll kertoo, ettei hänen tietoonsa ole kantautunut, että opiskelijat pitäisivät koulun seksuaalikasvatusta puutteellisena. Snäll opettaa Luostarivuoren Lyseon koulussa ja kuuluu terveystiedon opettajien liiton hallitukseen.
Samaa sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Sari Heiskanen. Hän työskentelee muun muassa lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä.
Kaikissa Suomen kouluissa pitää noudattaa lakia ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Jälkimmäinen määrää, että terveystietoa opetetaan yläkoulussa yhteensä kolme vuosiviikkotuntia eli 114 tuntia kolmen vuoden aikana. Valtakunnallinen opetussuunnitelma asettaa opetukselle myös tavoitteita. Ne perustuvat tutkittuun tietoon, Heiskanen sanoo.
Opetussuunnitelma määrää, että alakoulun kolmannesta luokasta alkaen opetetaan turvataitoja ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista. Yläkoulussa puhutaan suoremmin seksuaalisuudesta ja seksistä: Näytetään kuvia sukuelimistä, kerrotaan ehkäisystä, raskaudenkeskeytyksestä ja sukupuolitaudeista. Myös yläkoulun biologian tunneilla kerrotaan anatomiasta (sukupuolihormonit saavat aikaan sukupuolten väliset erot) ja seksistä (uusi ihminen saa alkunsa munasolun ja siittiön yhdistyessä).
Yläkoulussa oppilaille pitää opetussuunnitelman mukaan kertoa identiteetin rakentumisesta, seksuaalisesta kehittymisestä ja itsensä arvostamisesta. Heitä on opetettava suojaamaan yksityisyyttään ja rajojaan sekä ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.
Tällä hetkellä seksuaalisuutta ei käsitellä lukion pakollisen terveystiedon kurssilla, mutta syksyllä 2021 voimaan astuvan opetussuunnitelman myötä aihe siirtyy osaksi pakollista moduulia.
Vaikka kaikki koulut noudattavat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita, ne voivat paikallisesti päättää, millä vuosiluokilla mitäkin tavoitteita opetetaan, opetusneuvos Heiskanen kertoo. Seksuaalikasvatus on vain osa terveystietoa. Oppiaineen tunneilla pitäisi kertoa myös ravinnosta, päihteistä, mielenterveydestä.
Seksuaalikasvatuksen pitäisi alkaa jo kohdussa. Bildjuschkin puhuu sikiön seksuaalikasvatuksesta.
”Nyt kun mietitään, minkälaisia painotuksia näiden teemojen sisällä on, niin päädytään siihen, että miten kouluissa opettajat toteuttavat tätä…”
Pelkästään peruskouluissa työskentelee tuhansia opettajia, Heiskanen sanoo. Se voi Sexpon seksuaalikasvattajan Patricia Thesleffin mukaan johtaa siihen, että oppilaiden saaman opetuksen laatu ja sisältö riippuvat siitä, mitä koulua he käyvät. Yksi opettaja sopertaa anatomiasta, toinen neuvoo käyttämään liukastusvoidetta anaaliseksissä.
Kätilöliiton puheenjohtaja ja THL:n erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkinin mukaan on kyse myös siitä, miten seksuaalikasvatus koetaan. Nuoret kehittyvät eri tahdissa. Joku saa tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta liikaa ja liian aikaisin, toinen juuri sopivasti juuri oikeaan aikaan ja kolmas aivan liian vähän aivan liian myöhään.
Myöhässä kouluissa ollaankin, sanovat Bildjuschkin ja Thesleff.
He ajattelevat, että seksuaalikasvatuksen pitäisi alkaa jo kohdussa. Bildjuschkin puhuu sikiön seksuaalikasvatuksesta.
”Se naurattaa monia”, hän sanoo. Sikiön seksuaalikasvatus tarkoittaa sitä, että odottaville vanhemmille opetetaan, miten vauvalle ja lapselle puhutaan seksuaalisuudesta ja seksistä.
Thesleff ajattelee, että onnistunut seksuaalikasvatus auttaa ymmärtämään, että kaikkien kehot ovat erilaisia ja seksuaalisuus monimuotoista. Samaa mieltä ovat kliininen seksologi, gynegologi Leena Väisälä, Bildjuschkin, terveystiedon opettaja Snäll ja opetusneuvos Heiskanen. Heidän mielestään vastuu hyvästä seksuaalikasvatuksesta on myös ja etenkin vanhemmilla.
Entä onko koulun tehtävä voimaannuttaa? Tai opettaa, miten seksistä voi nauttia? Kyllä, sanoo Sexpon Thesleff.
Hän kertoo, että lähes kaikkien Sexpon nettineuvontaan tulevien kysymysten taustalla on pelko siitä, että on epänormaali.
”Hirveä huoli on siitä, kelpaako oma alapää.” Thesleffin mielestä kouluissa pitäisi näyttää kuvia erinäköisistä sukuelimistä, ei pelkästään kliinisiä läpileikkauskuvituksia. Myös Leena Väisälän mielestä terveystiedon kirjoissa kuvataan naisen sukuelintä puutteellisesti.
”Kuvassa on yleensä emätin, kohtu ja munasarjat. Ei ulkoisia sukuelimiä eikä klitorista, ei myöskään erinäköisiä sukuelimiä.”
Terveystiedon opettaja Snäll ajattelee, että tunne- ja turvataitojen pitäisi olla kaiken opetuksen lähtökohtana. Hänestä esimerkiksi Merelän valmennuksessa käytetyt kotitehtävät saattaisivat ahdistaa nuoria.
Entä kuuluuko koulussa ylipäätään opettaa sitä, millaista nautintoa seksistä voi saada?
Opetusneuvos Heiskanen sanoo, että seksuaalinen nautinto on yksi osa laajaa terveysosaamisen aihepiiriä.
Tuntijako tulee lainsäädännöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelma määrää, että kouluissa käsitellään seksuaalista kehittymistä, seksuaalisuutta, seksuaaliterveyttä ja seksuaalista monimuotoisuutta.
”Tämä ei ole yksinomaan asia, joka on koulun toimivallan piirissä.”
”Sensitiivinen aihe…”
Valmennuksen osallistujat saavat läksyjä.
Toisin kuin koulussa, ne eivät ole pakollisia, eikä niitä palauteta. Niitä kuitenkin kannustetaan kokeilemaan, ja kokemuksesta kehotetaan kertomaan Powerful Sexual Awaren Facebook-ryhmässä.
On kirjoitustehtäviä. Pohdi, mitkä kokemukset ovat tehneet sinusta seksuaalisen olennon. Oletko röyhkeämpi flirttaillessa, kun pankkitili kukoistaa? Miten koet seksuaaliset toiveesi ja tarpeesi muuttuvan silloin, kun elämä ei ole hallinnassa tai olet riippuvainen muista? Ole rehellinen!
Ja sitten on käytännön tehtäviä. Lopeta sellaisten sosiaalisen median tilien seuraaminen, joista sinulle tulee epämukava olo, jaa someen kuva, joka saa sinut tuntemaan olosi voimakkaaksi, rohkeaksi, seksikkääksi ja rajoja rikkovaksi, pukeudu töihin seksikkäästi, lopeta orgasmien esittäminen, masturboi joka päivä 30 päivän ajan, masturboi peilin edessä ja pidä katsekontakti, runkkaa unelmillesi ja runkkaa kaikelle oudolle.
Mitä seksuaalikasvatuksen asiantuntijat ajattelevat modernin seksuaalikasvatuksen pioneerin menetelmistä?
Kliinisen seksologin, gynekologi Leena Väisälän mielestä valmennuksen teemat kuulostavat järkeviltä. Hän ei ole aiemmin kuullut Merelän käyttämistä käytännön menetelmistä. Väisälä ajattelee, että tehtäviä voi tehdä, jos ne tuntuvat osallistujasta sopivilta.
”Mutta että tunteeko ihminen, joka kurssilla on, omat rajansa? Että mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei?”
Kätilöliiton puheenjohtaja ja THL:n eritysasiantuntija Katriina Bildjuschkin ei muista antaneensa asiakkaalleen masturbointitehtävää.
”Olen kertonut, miten sitä voi tehdä.”
Kätilöliiton puheenjohtaja ja THL:n eritysasiantuntija Katriina Bildjuschkin ei muista antaneensa asiakkaalleen masturbointitehtävää.
Bildjuschkin on tehnyt seksuaalikasvatustyötä 30 vuotta. Hän on koulutukseltaan kätilö ja kasvatustieteiden maisteri ja kouluttanut Turun yliopistossa terveystiedon opettajia Turun ammattikorkeakoulussa seksuaalineuvojia.
Merelä opettaa, että ihmisiä on kasvatettu häpeämään seksuaalisuutta ja seksiä. Bildjuschkin on samaa mieltä. Hän kertoo, että seksuaalineuvonnassa puhutaan sen takia luvan antamisesta. Että on lupa haluta ja saada nautintoa.
Bildjuschkin ei itse antaisi masturbointitehtävää, mutta hän ajattelee, että masturbointi voi olla jollekin helpompaa, jos se on kotiläksy. Hän ei antaisi kuitenkaan asiakkaalle tehtäväksi julkaista rohkeaa tai seksikästä kuvaa sosiaalisessa mediassa.
”Laittaisin ihmiset suullisesti pohtimaan, mikä on seksikästä pukeutumista.”
On tehtävän antajan vastuulla pohtia, mitä tapahtuu, jos tehtävän tekijälle tulee läksyistä ikäviä seurauksia, hän sanoo. Myöskään Sexpon seksuaalikasvattaja Patricia Thesleff ei ole antanut oppilailleen vastaavia käytännön tehtäviä. Thesleff vetää Sexpon seksuaalikasvatuskoulutuksia. Hän on kouluttanut Merelänkin.
Hän ei pidä Powerful Sexual Aware -valmennuksen tehtäviä kovin ”vaarallisina”. Kysehän on aikuisista, jotka voivat itse päättää haluavatko vai eivätkö halua tehdä niitä.
Thesleff sanoo, ettei itse antaisi tehtäviä, jossa valmennettavat pohtivat seksikkyyttään suhteessa muihin. Tärkeämpää olisi keskittyä vaikkapa siihen, milloin itsellä on hyvä olo.
”Purskahtaisin nauruun, jos tekisin tuon osan kurssista. Mutta jollain toisella se voi toimia. Tällainen kurssi kuvastaa tietyllä tavalla kurssin luojaa.”
Tämä on turvallinen ympäristö.
Niin ilmoitetaan Powerful Sexual Aware -valmennuksen Facebook-ryhmässä. Jos tuntemattomille ihmisille ei halua puhua omilla kasvoillaan, ryhmään voi liittyä väärällä nimellä ja profiililla.
Siinä tapauksessa tekaistu nimi pitää ilmoittaa etukäteen kurssin järjestäjälle. Harva vaikuttaa tehneen niin. Profiileja on tehty vuosia ennen valmennuksen alkua, kavereita on satoja ja kuvia paljon.
Ryhmän säännöt kieltävät kokemusten levittämisen ryhmän ulkopuolelle. Sitä on vaikea valvoa.
Kliininen seksologi ja gynekologi Leena Väisälä suhtautuu lähes neljänsadan käyttäjätilin vertaistukiryhmään varauksella. Hän ajattelee, että ryhmä, jossa on satoja tuntemattomia ihmisiä, ei ole turvallisin paikka jakaa asioita, joita ei ole voinut kertoa kenellekään aiemmin.
Sexpon Thesleff kiertää kouluissa kertomassa seksistä ja seksuaalisuudesta. Hän sanoo, että luokkahuoneeseen saattaa joskus syntyä kupla, jossa ajatellaan, että luokassa on lupa puhua aivan kaikesta. Kupla poksahtaa, kun luokkahuoneesta poistutaan.
”Jos joku alkaa kertoa omasta kokemuksestaan, että kuinka usein hän tyydyttää itseään, se pitää pysäyttää todella nätisti”, Thesleff sanoo.
”Yksi asia, mikä tuollaisissa ryhmissä voi tapahtua on, että aletaan kertoa jonkun muun asioista tai haukkumaan ex-kumppania. Ja se henkilö ei ole valinnut sitä, että hänen asioita ruoditaan yhteisesti 400 henkilön kesken.”
Bildjuschkinin mukaan vertaistukiryhmät ovat yleensä todella strukturoituja. Jos vertaistukiryhmän keskustelu lipsahtaa terapiaksi, seksuaalikasvattajan koulutus ei välttämättä valmenna ohjaamaan keskustelua, hän sanoo.
”Seksuaalikasvattajana ajattelen, että jaan tietoa ja olen dialogissa kasvatettavien kanssa.” Miten olla dialogissa 400 ihmisen kanssa, hän kysyy.
Thesleff tai Bildjuschkin eivät silti halua arvostella Merelän valmennusta.
Bildjuschkinin mielestä on tärkeää, että seksuaalikasvattajiksi pyrkii nuoria, jotka uudistavat alaa. Vain siten seksuaalikasvatus voi kehittyä, hän sanoo.
Kaisa Merelä kertoo olevansa doer, tekijä.
”Meen ja teen ja opin matkan varrella”, hän sanoo puhelimessa.
Hän kertoo, että Powerful Sexual Aware syntyi Sexpon seksuaalikasvatuskoulutuksen lopputyönä. Siihen mennessä Merelä oli kirjoittanut blogiinsa jo paljon seksuaalisuudesta ja seksistä, omastaankin. Sittemmin hän on vähentänyt henkilökohtaisesta elämästään puhumista sosiaalisessa mediassa ja valmennuksessa.
”Koen mun oman elämän niin tärkeäksi, etten halua tehdä sillä aktiivisesti sisältöä.”
Merelä kehitti valmennuksen, koska naisia on hänen mukaansa ”epävoimaannutettu”, painettu alaspäin. Tosi kauan, systemaattisesti ja tarkoituksella, hän sanoo.
Kun nainen voimaantuu, hän tulee perustilaan, Merelä jatkaa.
”Nainen saa luvan olla oma itsensä. Noustaan miinuksen puolelta nollalle.”
Merelän mielestä käytännön tehtäviä tarvitaan, jotta voi voimaantua. Naisia ei esimerkiksi ole kannustettu runkkaamaan, hän sanoo. Siksi hän kannustaa.
”Meen ja teen ja opin matkan varrella.”
Merelä ei oikein haluaisi puhua valmennuksen käytännön tehtävistä. Hänestä ne ovat kurssin ”suojattua sisältöä”, joka ei kuulu ulkopuolisille.
Mutta mistä tietää, että osallistujat tuntevat rajansa tehdessään tehtäviä tai jakaessaan kokemuksiaan ryhmään? Entä jos joku jakaa ryhmään traumakokemuksen, ja siitä tulee jälkeenpäin ikäviä seurauksia? Sitä Merelä ei ole tullut ajatelleeksi. Hänestä on kuitenkin ollut ihana huomata, että valmennuksesta on syntynyt yhteisö, joka tukee seksuaalisuuttaan eri tavoin toteuttavia osallistujia.
”Yhteisö ottaa sinut kiinni, jos patriarkaalinen yhteiskunta tai kaavoihin kangistunut ulkomaailma esittää kritiikkiä sinua kohtaan.”
Facebook-ryhmän tietoturvaa Merelä kertoo pohtineensa Vastaamo-tietomurron jälkeen. Hän ei kuitenkaan usko, että ryhmään jaetut kokemukset lähtevät leviämään.
”Se henki, joka vallitsee, on sellainen sisarellinen, että minä luotan sinuun ja sinä luotat minuun. Jos joku lähtisi sieltä levittämään, että sanotaanko, että se kurssiympäristö ei tue sellaista toimintaa.”
Valmennuksessa pyydetään asiakkailta anonyymisti palautetta jokaisen kurssiosion jälkeen eli yhteensä neljä kertaa. Merelä sanoo, että valmennusta kehitetään jatkuvasti asiakkailta saadun palautteen perusteella. Toistaiseksi Merelä ei ole saanut palautetta siitä, että asiakkaiden rajat olisivat hämärtyneet valmennuksessa.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa valmennuksen alkuun voisi kuitenkin lisätä aiheesta vielä yhden liven tai moduulin.
Moni valmennuksen ostanut ihailee Merelää. Jollekin hän saattaa olla jopa esikuva. Hän sanoo, olevansa vastuussa valmennuksesta ja valmennettavista.
”Joo, valta on yksi mun lempiasia tutkia. Ja kyllähän tässä on herännyt monta kertaa omaan valtaan.”
Merelä sanoo, että satojen ihmisten yleisöä on vaikea hahmottaa tietokoneen ruudulta.
”Ehkä oikeana yleisönä sen saattaisi hahmottaa paremmin, mutta numerona ne on vaan siellä yläkulmassa, niin kyllähän siinä niin kuin… eihän se oo ihan sama mitä siellä sanoo.”
”Jos ihmiset on tulleet sinne sellaisella asenteella, että vau Kaisa, ja kaikki mitä sanon on hirveän latautunutta, niin yritän tuoda useasti niissä liveissä esille semmosta, että vain sinä tiedät, mikä on sulle oikeeta ja hyvää, älä anna kenenkään, edes minun, kertoa, mikä on oikein tai väärin.”
”Näin laitat banaanille kondomin.”
Pia täyttää ensi kesänä 50 vuotta. Hän sai valmennuksen joululahjaksi aikuiselta tyttäreltään. Pia kertoo pohtineensa jo vuosia omaa seksuaalisuuttaan ja etenkin aiemmin elämässä koettua seksuaaliväkivaltaa.
Useat kurssin teemoista olivat jo entuudestaan tuttuja, mutta erityisen kiinnostavana Pia piti osiota, joka keskittyi naisen historialliseen asemaan yhteiskunnassa. Hän ei keskustellut aktiivisesti ryhmässä, koska suurin osa osallistujista oli niin paljon nuorempia, eri elämänvaiheessa.
21-vuotias Maija-Reetta on käynyt valmennuksen kaksi kertaa. Ensin vuonna 2019, ja nyt uudestaan. Tällä kertaa valmennuksessa oli mukana myös Maija-Reetan ystävä.
Maija-Reetta opiskelee yliopistossa yhteiskuntamaantiedettä. Hän kertoo joutuneensa usein tilanteisiin, jotka eivät ole olleet fine, joissa hänen rajansa on rikottu. Valmennuksissa hän kertoo päässeensä purkamaan seksuaalisuuteen liittyvää häpeää.
Veera, 25, puolestaan sai Powerful Sexual Aware -valmennuksen avulla rohkeuden erota parisuhteestaan. Hän osti valmennuksen, koska halusi tutustua seksuaalisuuteensa, opetella korostamaan omia feminiinisiä ja seksuaalisia puoliaan turvallisesti. Veera pitää aiemmin saamaansa seksuaalikasvatusta puutteellisena.
”Näin laitat banaanille kondomin.”
Valmennus vastasi odotuksia. Veera kertoo, että valmennuksen jälkeen hän uskaltaa sanoa ei ja tietää, mitä ansaitsee. Hän kertoo ymmärtävänsä omaa seksuaalisuuttaan paremmin nyt.
”Siitä pelkästään tuli jo voimaantunut olo, että tiedostan tämän kaiken. Tiedostan, miksi olen tällainen.”
