Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) pani Ylioppilaslehti Ainon ilmestymistauolle toukokuussa 2019. Sen jälkeen lehteä ei ole tehty, vaikka tauon piti päättyä vuoden 2019 lopussa.
15. lokakuuta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) hallitus esittää lehden lopettamista. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Journalisti.
Aino-lehden viimeinen päätoimittaja Emilia Mäenmaa ja AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Milja Leinonen kommentoivat tilannetta, mutta kerrataan ensin, miten siihen on päädytty.
*
Vuosi 2018
Helmikuussa 2018 Ainossa ilmestyi juttu, joka käsitteli opiskelijayhteisössä järjestettyjä juhlia, joissa oli muun muassa esitetty rasistisia vitsejä. Päätoimittaja Emilia Mäenmaa pyydettiin jutun vuoksi edustajiston kuultavaksi. Juttu ei sisältänyt asiavirheitä, mutta edustajiston jäsenet olivat siihen tyytymättömiä.
Toukokuussa 2018 Ainon julkaisu jatkui juttua seuranneesta keskustelusta huolimatta normaalisti.
*
Vuosi 2019
Alkuvuodesta 2019 toimitussihteeri Kiira Koskela ja päätoimittaja Mäenmaa irtisanoutuivat. Lähdössä ei ollut kyse AYY:hyn liittyvistä asioista. Uutta päätoimittajaa ei alettu rekrytoida.
Hallituksen silloinen puheenjohtaja Tapio Hautamäki ilmoitti Mäenmaalle hallituksen aikovan esittää edustajistolle Ainon jättämistä ilmestymistauolle. Asiasta ei tiedotettu.
Huhtikuussa 2019 Mäenmaa kertoi hallituksen aikeista Facebookissa. Edustajisto kuuli hallituksen suunnitelmasta vasta tällöin.
Hautamäki julkaisi blogikirjoituksen, jossa lupasi AYY:n selvittävän, miten jäsenmaksulla kerätyt jäsenmaksutulot käytetään ”jäsenten kannalta ihanteellisella tavalla”.
Ajankohtaa hän perusteli sillä, että toimitussihteeri ja päätoimittaja olivat irtisanoutuneet.
Lehden ulkoasusta vastaava art director ei ollut irtisanoutunut. AYY tarjosi AD:lle uusia korvaavia tehtäviä, mutta hän jätti tehtävänsä kesän jälkeen.
Edustajisto päätti, että lehti jää loppuvuodeksi ilmestymistauolle ja velvoitti hallituksen palaamaan asiaan uuden esityksen kanssa marraskuussa.
Käyttämättä jäänyttä budjettia päätettiin käyttää jatkovaihtoehtojen selvittämiseen.
Viimeinen Aino julkaistiin toukokuussa 2019.
Elokuussa 2019 viestintätoimisto Kaskas Media alkoi AYY:n toimeksiannosta selvittää, mitä lehden kanssa pitäisi tehdä. Selvitys maksoi AYY:lle verojen jälkeen 13 340 euroa.
Lokakuussa 2019 toimisto sai selvityksen valmiiksi. Siinä se muun muassa kysyi lehden lukijoilta, mitä heidän mielestään pitäisi lehdessä parantaa.
Yksi keskeinen asia, josta Ainoa oli kritisoitu, kuului näin:
”Lehden sisällöt tuntuvat opiskelijoiden mielestä epärelevanteilta ja jäävät liian etäisiksi Aallon arjesta.”
Kaskas Median mukaan lehdessä oli yliopiston opiskelijoita ja alumneja käsitteleviä juttuja – joskin ääneen pääsivät korostuneesti taidealojen opiskelijat – ja kirjoituksia yhteiskunnallisista aiheista, kuten omaishoidosta ja ilmastonmuutoksesta.
Toimisto kirjoitti näin: ”…lyhyen media-analyysin perusteella voimme siis todeta, että valtaosa sisältöihin kohdistuvasta kritiikistä on melko perusteetonta.”
Kaskas Media ehdotti, että opiskelijamedia pysyy Ylioppilaslehti Ainona ja budjetti säilyisi entisellään, mutta totesi, että lehden tekemisen tapoja pitäisi uudistaa.
”Selvityksen perusteella on selvää, että aaltolaiset tarvitsevat ja kaipaavat itsenäistä ja riippumatonta opiskelijamediaa.”
Marraskuussa 2019 hallitus esitti, että Ainoa tehtäisiin vastedeskin 75 000 euron vuosibudjetilla, mutta tekeminen keskittyisi aiempaa enemmän verkkoon.
Edustajisto palautti asian valmisteluun äänin 21–17, ja halusi selvittää, miten mediaa voisi tehdä halvemmalla.
Lisäksi esitettiin, että Ainon budjetti pienennettäisiin seuraavaksi vuodeksi 75 000 eurosta 15 000 euroon, jonka arvioitiin riittävän uuden selvityksen hankintaan.
Äänestys meni tasan (19–19), joten asia ratkaistiin heittämällä kolikkoa. Arpaonni suosi 75 000 euron esitystä.
*
Vuosi 2020
Huhtikuussa 2020 jatkoselvityksen laatijaksi valittiin viestintätoimisto Ellun Kanat. Selvitys maksoi AYY:lle veroineen 19 470 euroa. Kahdesta selvityksestä koitui maksettavaa yhteensä noin 32 820 euroa.
Ellun Kanat ehdotti lehdelle 40 000–75 000 euron budjettia.
Syyskuussa 2020 hallitus antoi pohjaesityksen, jonka mukaan se priorisoi muita järjestöpuolen toimia, eikä suosittele, että opiskelijamediaa tehdään muun toiminnan kustannuksella.
Edustajisto äänestää opiskelijamedian kohtalosta 15. lokakuuta.
Viimeinen päätoimittaja kuuli esityksestä Journalistin jutusta – ”Herää kysymys, tehdäänkö selvityksiä näön vuoksi vai ihan oikeasta halusta”
Ainon viimeinen päätoimittaja Emilia Mäenmaa kuuli esityksestä Journalistin jutusta.
”Se ei yllättänyt minua. Valitettavasti”, Mäenmaa sanoo.
Mäenmaa ei ymmärrä, miksi ei sanota suoraan, jos journalistista mediaa ei haluta tai pidetä tärkeänä.
Tähän kiteytyy hänen näkemyksensä mukaan koko ristiriita: haluttiin journalistinen julkaisu, mutta kun kriittisiä juttuja ilmestyi, hätkähdettiin.
Journalismin merkitystä hän yritti avata Sisäpiirivitsi-jutun jälkeen pidetyssä edustajiston kuulemisessa keväällä 2018. Puheenvuorojen aikana kävi ilmi, ettei osa edustajiston jäsenistä ymmärtänyt Ainon olevan riippumaton julkaisu, jonka journalistisiin päätöksiin AYY ei voi vaikuttaa.
Tilaisuus oli Mäenmaan mukaan ”ihan asiallinen”, vaikka tällainen ei varsinaisesti ole journalismissa käytäntö.
”Kaikki muu, mitä ympärillä tapahtui, kuten jutun kirjoittajaan kohdistuva alatyylinen kommentointi, ei ollut.”
Toisaalta hallitus oli jutun julkaisun jälkeen päätoimittajan tukena, Mäenmaa kertoo.
Erikoisena entinen päätoimittaja pitää sitä, että AYY osti kalliita selvityksiä, kun niissä esiteltyjä ratkaisuja ei päätöksenteossa ole juuri huomioitu, eikä niissä Mäenmaan mukaan käsitelty mitään, mitä hän ei olisi aiemmin tuonut esiin.
”Herää kysymys, tehdäänkö selvityksiä näön vuoksi vai ihan oikeasta halusta.”
Kaskas Media totesi muun muassa, että sosiaalista mediaa voisi tehdä aiempaa aktiivisemmin.
”Se on perusteltua. Haluttiin myös, että pyörisimme enemmän kampuksilla ja olisimme lehden kasvot. Tällöin olisi täytynyt miettiä, että halutaanko, että päätoimittaja tekee nämä asiat pro bonona vai halutaanko varata siihen työaikaa.”
Toimituksessa työskenteli yhtenä päivänä viikossa toimitussihteeri ja AD. Päätoimittaja oli puolipäiväinen.
Esimerkiksi Tampereen ylioppilaslehti Visiirissä päätoimittaja työskentelee täysipäiväisesti, samoin Turun ylioppilaslehdessä Tylkkärissä.
Mäenmaa pitää argumentteja lehden lakkauttamiseksi hatarina.
Hallituksen mukaan mediaa tehtäisiin nyt järjestöjen kustannuksella, vaikka lehdellä oli järjestöistä erillinen budjetti.
Lisäksi hallitus toteaa, ettei AYY:llä ole lehden perustamiseen tarvittavia tietotaitoja.
”He ovat ihan oikeassa, osaaminen on kadonnut, vaikka lehden perustaminen ei olisi mahdotonta.”
Päättäjät ovat vaihtuneet sen jälkeen, kun ilmestymistauko alkoi, joten vastuu ei ole yksin nykyisen hallituksen ja edustajiston.
Ilman Ainoa Aallon opiskelijat eivät saa entiseen tapaan tietoa siitä, mitä yhteisössä tapahtuu.
”Minä, ja toivottavasti myös muu maailma tekee jonkinlaiset johtopäätökset siitä, minkälaista porukkaa ovat Aalto-yliopiston opiskelijat, vaikka on paljon sellaisiakin, jotka haluavat säilyttää lehden.”
*
AYY:ssä opiskelijamediasta vastaa hallituksen varapuheenjohtaja Milja Leinonen.
Voiko AYY:n toimintaa pitää johdonmukaisena, kun ensin ilmestymistauko nähdään hyödylliseksi jatkon suunnittelemisen kannalta ja myöhemmin sillä perustellaan lakkauttamista?
”Se on joiltain osin itse aiheutettua, koska valitettavasti edustajistolla on kestänyt aika kauan ennen kuin on kokenut pystyvänsä tekemään päätöksiä.”
Leinosen mukaan päätöksessä on pitkälti kysymys rahasta.
Aino kuului vajaan 10 vuoden ajan isännöintitoimintaan keskittyvään AYY Palvelu Oy -yhtiön budjettiin. Nyt se on siirretty järjestöpuolen budjettiin, jossa on niin sanottu ”aatteellinen toiminta”.
Järjestöpuolen vuosittainen budjettiraami on 550 000 euroa. Rahat tulevat sijoituksista.
Summasta katetaan ainejärjestöjen ja muiden järjestöjen yhdistystuet, ylioppilaskunnan tapahtumat ja vapaaehtoiskentän rahoitus, ja nyt myös opiskelijamedia.
Viimeisen kerran Ainolle budjetoitiin viimeisen kerran syksyllä 2019, jolloin rahaa meni käytännössä viestintätoimistojen selvityksiin.
Menot budjetoitiin kuitenkin raamin yli, eli opiskelijamedian budjetti lisättiin 550 000 euron päälle.
Näin sai tehdä sillä ehdolla, että hallitus sitoutuisi vastedes huomioimaan AYY:n talouden kantokyvyn ja tekemään pitkän tähtäimen taloussuunnittelua, Leinonen kertoo.
”Käytännössä tähän lupaukseen budjetissa pysymisestä vedoten emme voi hallituksena tehdä edustajistolle esitystä, jossa budjetoimme opiskelijamedian aina raamin päälle.”
Vajaan 10 vuoden ajan Ainoon oli kuitenkin varaa.
”On hyvä kysymys, miten lehteen on aikaisemmin ollut varaa. Paras käsityksemme on se, ettemme oikeastaan tiedä, onko meillä aiemminkaan ollut yhtään paremmin varaa lehteen.”
Opiskelijamediaan tarvittaisiin kymmeniä tuhansia euroja, eikä Leinosen mukaan rahoja ole mahdollista ”juustohöylätä” järjestötoiminnasta.
Jos Aino olisi ylioppilaskunnan päättäjille säilyttämisen arvoinen, olisivatko asiat järjestettävissä niin, ettei sen tekeminen tarkoittaisi rahojen viemistä järjestöiltä?
”Näemme, että opiskelijamedia on aatteellista toimintaa, joten se on järjestöbudjetissa. Rahaa kyllä on. Kysymys on siitä, mihin sitä halutaan käyttää. Valitettavasti ihan kaikkeen meillä ei ole rahaa.”
Leinosen mukaan kyseessä on myös arvopäätös, mutta hänen mukaansa jäsenkyselyiden perusteella tiedetään, että esimerkiksi tapahtumat palvelevat isompaa osaa jäsenistöstä kuin opiskelijamedia.
Sen sijaan opiskelijamedian merkityksestä jäsenille ei Leinosen mukaan tiedetä paljoa.
Ainon ja AYY:n kyselyihin vastaa vähän opiskelijoita, eikä suurin osa vastanneista ole pitänyt opiskelijamediaa tärkeänä.
Leinonen haluaa korostaa, että päätös oli hallitukselle vaikea.
Sitä se vaikuttaa olleen myös edustajistolle, kun tueksi tarvittiin kaksi selvitystä.
Varapuheenjohtajan mukaan selvitykset on koettu hyödylliseksi, vaikka niiden merkitys on kyseenalaistettu.
Leinosen mukaan opiskelijamedian puuttumisen ongelmat nähdään hallituksessa ja edustajistossa, ja opiskelijamedian tulevaisuudesta aiotaan vielä keskustella.
”Päätöksentekijät varmasti sen ymmärtävät, että jos meillä ei ole opiskelijamediaa, keskustelu jota yhteisöstämme käydään, käydään muilla areenoilla. On se sitten Hesarin palstat tai vastaavat. Se on tottakai asia, joka pohdituttaa.”
Varapuheenjohtaja kertoo, että edustajistoryhmissä on ymmärretty, että Ainon tehtävä oli olla yhteisön kriittinen ääni.
”Uskon, että konsensus tähän löytyy, mutta on yksilöitä, jotka eivät pidä siitä, että epämiellyttäviä asioita nostetaan pöydälle. En kuitenkaan usko, että olisi niin, että edustajisto kaipaisi vaikka sensuuria.”
Päätoimittajan puheenvuoro edustajiston kokouksessa 22.2.2018 katsottavissa alla.
Edustajiston kokous 17.4.2019, jossa käsiteltiin ilmestymistaukoa nähtävissä alla.
Oikaisu 3.10.2020 kello 11.35: Korjattu virheellinen tieto, jonka mukaan AYY:n hallituksen puheenjohtaja olisi esittänyt ilmestymistaukoa. Esityksen teki hallitus.
