Ihmiskoe nimeltä COVID-19

Miten Suomen suurin yliopisto on suoriutunut kriisistä, jossa 40 000 yliopistolaista on joutunut etätöihin?

T:Teksti:

K:Kuvat: Touko Hujanen

Kun uusi koronavirus alkoi levitä Kiinassa, Suomessa tuudittauduttiin siihen, ettei tämä kosketa meitä. Pian virus alkoi levitä Italiassa ja Eurooppa sukelsi poikkeustilaan. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 13. helmikuuta.

17. maaliskuuta aluehallintovirasto teki päätöksen oppilaitosten sulkemisesta ja kielsi yli 10 hengen kokoontumiset. Helsingin yliopisto linjasi, että opiskelijat ja henkilökunta työskentelevät etänä 13.5. asti. Kaikki avoimet tilat kirjastoista Unisportiin suljettiin. Harjoitteluita keskeytettiin ja kevään tulevat vaihdot peruttiin.

23. maaliskuuta alkaneella viikolla Unicafet sulkivat ovensa. Unicafe Kaivopiha jatkoi noutoruuan tarjoamista, ja huhtikuussa opiskelijaruokaa alkoi saada myös Foodvan-auton kyyditsemänä. Samalla viikolla Uusimaa suljettiin. 

Koronan aiheuttaman poikkeustilan laajuus tuli yliopistolle yllätyksenä, vararehtori ja HY:n pandemiavarautumisen ryhmän puheenjohtaja Tom Böhling myöntää. 

Yliopisto pystyi kuitenkin reagoimaan nopeasti, koska valmiit toimintasuunnitelmat odottivat pöytälaatikossa sikainfluenssapandemian ajoilta. Lisäksi organisaatiossa tehdään jatkuvaa varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin.

”Väittäisin, että monella vastaavalla yhteisöllä ei ole näin vahvaa kriisivalmiutta”, Böhling vakuuttaa.

Virallisia päätöksiä tekemään perustettiin -covid-19-kriisinjohtoryhmä, jossa Böhling on myös mukana. Tiedekunnat ovat perustaneet omia tilannekeskuksia, jotka saavat ohjeita johtoryhmältä. 

Vararehtori Tom Böhling uskoo, että etäopetus ja etäkokoukset yleistyvät poikkeustilan jälkeen. 

Kun valmiuslain mahdollistama poikkeustila tuli voimaan maaliskuussa, yliopiston tärkein tehtävä oli varmistaa kriittisten toimintojen, opetuksen ja tutkimuksen, jatkuvuus. Böhlingin mielestä toimintojen turvaamisessa on onnistuttu hyvin, mutta erityisesti opetukseen on liittynyt haasteita. Niitä on pyritty korjaamaan kokoustamalla ahkerasti koulutusohjelmien johtoryhmien kanssa.

Yksi haasteista on ollut opintoihin kuuluvat harjoittelut, erityisesti kasvatustieteellisen opettajaharjoittelut.

Koronavirus sulki koulut, jolloin aineenopettajan harjoitteluja keskeytettiin. Maaliskuussa kasvatustieteiden opiskelijat tekivät kannanoton harjoittelujen jatkamisen puolesta. Nyt kasvatustieteellinen tiedekunta on luvannut kaikille mahdollisuuden suorittaa harjoittelu loppuun, mutta ne opiskelijat, joiden harjoittelu oli vasta alussa, joutuvat korvaamaan sen kirjallisella työllä. 

Myös lääketieteen opiskelijoiden harjoitteluiden järjestämisessä on ollut ongelmia. Ne on kuitenkin pyritty toteuttamaan normaalisti, jotta opiskelijat pääsisivät ensi kesänä töihin terveydenhuoltoon auttamaan vallitsevaa lääkäripulaa. 

Böhlingin mukaan kevään opiskelijavalinnat ovat toinen iso kysymysmerkki. Vararehtorin haastattelun aikaan yliopisto suunnitteli vielä pitävänsä valintakokeet Messukeskuksessa. Sittemmin Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI on tiedottanut, ettei fyysisiä valintakokeita pidetä. Eri oppiaineet ovat tämän takia päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Osassa todistusvalinnan osuutta on lisätty jopa yli 90 prosenttiin. Pääsykokeiden osalta yleisenä linjauksena on, että ne järjestetään kahdessa osassa, ensimmäinen sähköisesti ja toinen joko etänä tai mahdollisuuksien mukaan fyysisesti korkeakoulun tiloissa.

Poikkeustilanne herättää opiskelijoissa muitakin kuin opiskeluun liittyviä huolia, kuten epävarmuutta omasta taloudellisesta tilanteesta tai ihan vaan pahaa oloa, Böhling muistuttaa. 

”Varadekaanina sanoisin, että tämä on ollut ihmiskoe. Tästä on pitkä matka ideaaliin verkko-opetukseen.” – Ulla Tuomarla

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tekemän opiskelijakyselyn mukaan 28 prosenttia vastaajista pelkää toimeentulonsa puolesta koronatilanteen takia. Poikkeustilanne voi johtaa esimerkiksi lomautuksiin tai kesätöiden peruuntumiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ilmoittanut, että opintotukea maksetaan, vaikka opinnot viivästyisivät koronan takia. Toistaiseksi Kela ei hyväksy koronan aiheuttamaa poikkeustilaa perusteena opintojen viivästymiselle opintolainahyvityksen suhteen, mutta OKM suunnittelee syksylle lakimuutosta, joka ottaisi huomioon poikkeustilan.

Poikkeustila on pakottanut kaikki 11 tiedekuntaa omaksumaan digitaaliset opetustavat nopeasti. Toisissa tiedekunnissa se on ollut helpompaa kuin toisissa. Esimerkiksi lääketieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kaikkia kursseja ei pystytä tekemään etänä. Opetus seuraa vuosittain tiettyä aikataulua, joten kurssien peruuttaminen hidastaisi opintoja huomattavasti. 

Humanistisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Ulla Tuomarla myöntää, että humanistisessa monet opettajat suosivat perinteistä lähiopetusta. Hän on ylpeä siitä, kuinka nopeasti yliopiston suurimman tiedekunnan opetus onnistuttiin siirtämään verkkoon. Opetuksen laatu on kuitenkin kärsinyt nopeasta digihypystä, Tuomarla sanoo.

”Varadekaanina sanoisin, että tämä on ollut ihmiskoe. Tästä on pitkä matka ideaaliin verkko-opetukseen.”

Suurimmat haasteet humanistisessa liittyvät opiskelijavalintoihin. Tuomarla on huolissaan hakijoiden yhdenvertaisuudesta.

”Yksi vaihtoehto meille olisi kasvattaa todistusvalinnalla sisään pääsevien määrää, mutta entäs ne, jotka eivät ole ylioppilaita?”

Myös bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani Jaakko Kangasjärvi nostaa esiin opiskelijavalintojen ongelman. Esimerkiksi biologiaa haetaan opiskelemaan samalla kokeella Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoihin, joten yliopistojen pitää tehdä yhteistyötä.

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on jouduttu perumaan kymmenkunta laboratoriokurssia ja biologian opiskelijoiden kesän kenttäkurssit, koska ne olisi ollut mahdotonta tehdä etänä.

On epäselvää, milloin opiskelijat voivat käydä kyseiset kurssit, Kangasjärvi sanoo. Yksi vaihtoehto on järjestää ne elo–syyskuussa, mutta tällöin opettajien pitäisi suunnitella kurssit kesälomalla ja opiskelijoiden puolestaan suorittaa niitä tavallisten opintojen päälle.

 Kangasjärvi on huolissaan myös tilanteen vaikutuksista yliopiston talouteen.

”Meillä on paljon henkilökuntaa, jotka eivät saa edistettyä tutkimusta, koska laboratorioita on pysäytetty. Yliopisto ei kuitenkaan lomauta ketään. Palkat juoksevat ja kaikki on yliopiston kassasta pois. Tähän ongelmaan ei ole hyvää ratkaisua.”

Joitakin soluviljelmillä, kasveilla ja eläimillä tehtäviä tutkimuksia on jatkettu, ja tiloissa käy päivittäin noin viisi prosenttia normaalista kävijämäärästä.

Yliopistojohto ei koe, että tilanne hidastaisi opintoja olennaisesti. HY:n opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta kommentoi yliopiston kyselytilaisuudessa 6. huhtikuuta, että periaatteessa kaikki opetus on onnistuttu järjestämään, joten valmistumisten ei pitäisi lykkääntyä. 

Sekä humanistisen Tuomarla että bio- ja ympäristötieteellisen Kangasjärvi epäilevät kuitenkin poikkeustilanteen hidastavan monen opintoja. Tähän liittyy tilanteen aiheuttama stressi, mutta myös kurssien peruuttamiset ja vanhojen tutkintorakenteiden mukaan opiskelevien siirtymäajan pidentyminen.

Kaikki mitä voidaan tehdä etänä, tehdään etänä, painotti tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola HY:n kyselytunnilla maanantaina 6. huhtikuuta. Poikkeuksena ovat viranomaistyöhön liittyvä tutkimus, koronavirus- tutkimus ja elollisia näytteitä koskeva tutkimus.

Erityisen kova paikka monelle opiskelijalle on ollut opiskelijavaihdon peruuntuminen viime hetkellä. 

Vaihdot alkavat monissa maissa tammikuussa, ja suurin osa suomalaisista pääsi lähtemään tuolloin kohteeseensa. Liikkuvuusrajoitusten tultua voimaan maaliskuussa opiskelijoita ei enää lähetetty maailmalle.

Poikkeustilan aikana liikkuvuuspalveluista on oltu yhteydessä hieman yli 1000 vaihto-oppilaaseen, joihin on laskettu sekä maailmalla olevat suomalaiset että Suomessa olevat ulkomaalaiset oppilaat, kertoo liikkuvuuspalveluiden päällikkö Minna Koutaniemi

Opiskelijoita on suositeltu palaamaan kotiin, mutta noin puolet on halunnut jäädä. 

”Jokainen vaihtari reagoi eri tavalla. Toiset ovat halunneet heti kotiin, toiset ovat halunneet jäädä. Siihen vaikuttaa esimerkiksi oma turvallisuudentunne, opintojen eteneminen ja arjen sujuvuus kohdemaassa”, Koutaniemi sanoo.

HY ei ole pakottanut ketään palaamaan Suomeen, mutta monissa maissa vaihto-oppilaan arki on vaikeutunut. Yliopistoja on suljettu ja opintoja siirretty verkkoon. Singaporessa vaihto-oppilaiden asuntoloita on muutettu karanteeniasuntoloiksi. 

Ensi syksyn vaihdot ollaan näillä näkymin järjestämässä tavallisesti, joten osa opiskelijoista, joiden vaihto peruttiin, voi hakea vaihtoon uudelleen. Valintakriteereihin sisältyy kuitenkin se, että vaihdossa käytävät kurssit mahtuvat tutkintoon eikä valmistuminen lykkäänny. Vaihdon peruunnuttua opiskelija tekee muita opintoja, eikä hän välttämättä täytä enää valintakriteerejä.

Olisiko yliopiston mahdollista tehdä poikkeus valintakriteereissä tällaisten opiskelijoiden kohdalla?

”Jos yliopisto joustaa, riskeerataan opiskelijan valmistuminen, mistä aiheutuu taloudellisia seurauksia sekä yliopistolle että opiskelijalle. Tästä ei olla vielä tehty päätöksiä.” 

“Luulisi että nyt voisi painaa opintoja kunnolla eteenpäin, mutta ei – on todella kuluttavaa seurata koko ajan koronatilanteen kehittymistä.” – Iida Alasentie

Kevätlukukausi mennään etänä, mutta mitä tapahtuu syksyllä? Kun Suomi alkaa purkaa rajoituksia, on vaarana koronaviruksen toinen aalto. 

Vararehtori Tom Böhling kertoo, että yliopisto ei ole vielä tehnyt suunnitelmia toisen aallon varalta, vaan nyt keskitytään selviytymään keväästä kunnialla. Ilmassa on optimismia. 

”Olemme alkaneet suunnitella, miten toimintoja voi avata turvallisesti, kun päätös siitä tulee”, Böhling sanoo.

Vararehtori uskoo, että etäopetus ja etäkokoukset yleistyvät poikkeustilan jälkeen. Tätä painottaa myös yliopiston strategia, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa digitaalisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Kevään aikana sekä opiskelijat että henkilökunta ovat joutuneet täysin uudenlaiseen, kuormittavaan tilanteeseen. Böhling onkin erityisen ylpeä yliopistolaisten yhteishengestä poikkeustilan aikana. 

”Yhteisössämme on tullut esiin vahva sosiaalinen vastuu koronaviruksen leviämisen estämisessä.”

Yliopiston tilat eivät ole seisseet täysin tyhjillään. Esimerkiksi opettajilla on lupa mennä yliopiston tiloihin vetämään ja suunnittelemaan etäopetusta, jos kotoa ei löydy siihen tarvittavia laitteita.

Opiskelijoiden kommentteja:

Erik Räsänen, 25, äidinkielen aineenopettajakoulutus

”Olin kaksi viikkoa aineopettajan harjoittelussa ennen kuin ne keskeytettiin. Teimme muiden opiskelijoiden kanssa kannanoton etäharkkojen puolesta, johon keräsimme 900 nimeä. Nyt tiedekunta on luvannut, että jokaisella on mahdollisuus suorittaa harjoittelu tänä keväänä. Kompromissi on kuitenkin laiha. Osa opiskelijoista joutuu korvaamaan harjoittelun kirjallisella työllä. On ollut hassua, että digitaalisuutta painottava yliopisto ei halunnut panostaa etäharjoitteluun.”

Ellamaija Kasanen, 25, lääketiede

”Meillä neljännen vuoden opiskelijoilla on paine saada tarvittavat opinnot kasaan, jotta saamme Valviralta luvan toimia sijaisina ensi kesänä. Koronatilanne on lisännyt tähän liittyvää stressiä. Minun piti olla huhtikuussa Jyväskylässä anestesiaharkassa, mutta se korvattiin kontaktiopetuksella, jossa harjoittelimme laskimokanyylin laittoa kaverille. Suurin osa opinnoista järjestetään kuitenkin etänä ja seminaarit ovat toimineet hyvin zoomin kautta.”

Iida Alasentie

Iida Alasentie, 26, elintarviketalous ja -kulutus

”Koronan isoin vaikutus on ollut se, että työharjoitteluni Pohjois-Italiassa peruuntui. Muuten opiskelu ei ole kovin erilaista, koska maisteriopinnoissa on paljon etäopetusta. Nyt on vaikeampi keskittyä opiskeluun ja töiden tekemiseen, koska teen kaiken samalla työpisteellä. Etäkurssit ovat sujuneet hyvin liveluentojen avulla, mutta esseiden kirjoittaminen on ollut vaikeaa. Luulisi että nyt voisi painaa opintoja kunnolla eteenpäin, mutta ei – on todella kuluttavaa seurata koko ajan koronatilanteen kehittymistä.”

Anna, 29, sosiaalitieteet

”Minä ja puolisoni olemme molemmat opiskelijoita, ja meillä on alakouluikäisiä lapsia. Etäopetus on periaatteessa jopa helpompaa perheelliselle, mutta lasten etäopetus tekee tilanteesta haastavan. Rauhallista tilaa on vaikea löytää ja opinnot venyvät välillä iltamyöhään. Kandia tehdessä minulla on ollut ongelmia aineiston saatavuudessa ja heikon VPN-yhteyden kanssa. Nyt on ollut pakko keskittyä perheeseen, joten en tule valmistumaan kandiksi tänä keväänä.”