Kuka: Magdalena Kmak, vähemmistötutkimuksen apulaisprofessori, tutkija Helsingin yliopiston EuroStorie-huippuyksikössä
Laitos: Åbo Akademi
Työnkuva: Tiiminvetäjä hankkeessa, joka tutkii pakolaisuuden narratiiveja Euroopassa
Mistä ei tunneta: Rakastaa suomalaista alternative-musiikkia, on käynyt ahkerasti Radiopuhelimet-yhtyeen keikoilla
Usein ajatellaan, että lain edessä kaikki ovat samalla viivalla. Olet osittain eri mieltä. Miten lainsäädäntö kohtelee pakolaisia?
Laki ei ole koskaan neutraali. Lait on aina säätänyt ihminen, jolla on tiettyjä arvoja ja intressejä. Suomen ulkomaalaislaissa oli ennen kohta, jonka perusteella ulkomaalainen voitiin ottaa säilöön jo epäilyksestä, että hän saattaisi tehdä rikoksen Suomessa. Kuinka tuomari voi nähdä tulevaisuuteen? Pakolaiset eivät ole ainoa ryhmä, jota laki voi syrjiä, vaan lait voivat olla epäreiluja monille ryhmille.
Kohteleeko laki pakolaisia eri tavalla kuin suomalaisia?
Suomen laki kohtelee kansalaisia eri tavalla kuin muita, mikä on ymmärrettävää, mutta voi joskus johtaa eriarvoisuuteen. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden päätöksiä tutkiessani huomasin, että marihuanan hallussapito saattoi johtaa suomalaisella sakkoihin mutta ulkomaalaisella säilöönottoon.
Ihmisoikeuslaissa pakolaisilla on tiettyjä oikeuksia, joita muilla ulkomaalaisilla ei ole, mutta ne eivät aina toteudu käytännössä. Tämä näkyy Suomessa perheenyhdistämisen monimutkaisuudessa.
Ihmisten oikeutta turvapaikkaan säädellään esimerkiksi kansainvälisen pakolaissopimuksen, ihmisoikeussopimusten sekä EU-lakien avulla. Miten pakolaisuus määritellään laissa?
Lain käsitys pakolaisuudesta voi joissain tilanteissa olla hyvinkin kapea. Pakolaisleirillä turvapaikkaa odottava ihminen on ”kunnon pakolainen”, kun taas omin avuin Euroopan läpi matkustava ihminen on ”laiton siirtolainen”, joka haluaa parantaa omaa elintasoaan. Pakolaisuuden määritelmän ulkopuolelle jää moni apua tarvitseva, sillä pakolaisasemaa ei myönnetä esimerkiksi köyhyyden tai ilmastopakolaisuuden vuoksi.
Euroopan komissio perusti uuden maahanmuutosta vastaavan komissaaripestin, jonka tehtävä on ”suojella eurooppalaista elämäntapaa”. Miksi turvapaikanhakijat nähdään aina uhkana?
Euroopan unionin alkuaikoina maahanmuutto nähtiin EU-laissa samanlaisena vaarana kuin järjestäytynyt rikollisuus. Nykyään pakolaisista luodaan yksinkertaista kuvaa, jossa he ovat joko avuttomia uhreja tai uhka turvallisuudelle. Todellisuudessa pakolaiset ovat moninainen joukko. Jotta voimme ymmärtää pakolaisuutta, meidän pitää puhua pakolaisille itselleen. Uudessa tutkimushankkeessani haastattelen pakolaistaustaisia tutkijoita, ja he ovat samalla itse tutkimuksessa kirjoittajina. Haluan tuoda esiin, että pakolaisuus voi myös tuottaa arvokasta tieteellistä tietoa.
