Mitä jos kuoleman jälkeen ei ole mitään? Kysymys on polttava, vaikka ei uskoisi esimerkiksi kristinuskon lupaamaan kuolemanjälkeiseen elämään. Mitä jos kuoleman jälkeen ei ole mitään, mikä jatkaisi ihmiskunnan pitkää projektia Maan päällä?
Tavallisesti pidämme itsestään selvänä, että muut ihmiset jatkavat elämäänsä meidän kuolemamme jälkeen, että tilalle tulee uusia sukupolvia. Emme edes ajattele asiaa.
Filosofi Samuel Schefflerin mielestä tällä oletuksella on valtavia vaikutuksia elämäämme. Monella tapaa täysin tuntemattomat ihmiset ja vielä syntymättömät sukupolvet ovat meille tärkeämpiä kuin oma tai läheistemme olemassaolo.
Kauhistumme omaa kuolemaamme ajatellessamme. Tiedolla oman elämämme rajallisuudesta ei ole kuitenkaan juuri mitään vaikutusta tekemisiimme. Uskomme, että ne kannattavat.
Mutta entä jos saisimme tietää, että parin kuukauden päästä kuolemamme jälkeen Maahan törmää asteroidi, joka tappaa koko ihmiskunnan? Entä jos kaikki ihmiset muuttuisivat jonkin taudin takia hedelmättömiksi? Minkä alan opiskelu tai millaisten töiden tekeminen olisi tällaisessa tilanteessa mielekästä? Mikä tuntuisi tärkeältä?
Jos olettamus tulevista sukupolvista särkyy, samalla hajoaa usko merkitykselliseen elämään. Yksilölliset elämämme ovat merkityksellisiä vain, jos uskomme ”kollektiiviseen tuonpuoleiseen”.
Mikäli ilmastonmuutos riistäytyy käsistä, loppuelämiltämme katoaa pohja.
