Aikuisuuden tuolla puolen – haastattelussa Hätä-Miikka

Ilman bändikavereita Hätä-Miikka olisi omien sanojensa mukaan katuojassa.

T:Teksti:

|

K:Kuva: Sara Hornig

Kuka: Hätä-Miikka, 31

Asuu: Hakaniemessä

Tekee: Räppää Gasellit-yhtyeessä. Valmistelee toista romaania bänditoverinsa Päkän kanssa. Työskennellyt radiojuontajana Bassoradiossa.  

***

Millaista on high flying räppielämä Helsingissä?

Yritän vältellä sitä. Kyllä täälläkin on välillä meininkiä. Suomessa kaikki on sympaattisen pientä, mutta joskus pääsee S-mersun kyytiin festarikuljetuksissa. 

Mikä on kaikkien aikojen paras kesäkumibiisi?

Klamydia ylitti itsensä Onnesta soikeena -kappaleella. Kesäkumibiisin esittäjäksi Klamydia on aika nappivalinta!

Olet koulutukseltasi lastentarhanopettaja. Mikä on tärkeintä, mitä opit yliopistossa?

Itsekuria ja työmoraalia. Sain hoidettua homman loppuun, vaikka jossain vaiheessa vaikutti, ettei se onnistuisi. Ehkä opin myös itsestäni jotain, sain sellaisen ohuehkon vilkaisun pääni sisään. Olen nykyään vielä parempi keittiöpsykologi.

Millainen tarhasetä olisit?

Mulla on pitkä pinna, eikä aikuisuus ole puraissut muhun samalla tavalla kuin joihinkin ihmisiin. Lapsilla ja nuorilla on tiettyä vilpittömyyttä ja utelias suhtautuminen maailmaan. Sen äärellä pysyy itsekin avoimena. Kaikki aikuiset siitä ei tykkää, eivätkä varmaan minustakaan näin ollen.

Missä olisit ilman bändikavereitasi?

Katuojassa. Tai edelleen kalatiskillä. Kaikkien ihmisten oikukkaille sieluille tekee hyvää löytää joku satama. Tää on ollut se juttu, jossa olen tuntenut oloni kotoisaksi, vaikka kotona oleminen onkin jäänyt vähiin.

Mikä on romanttisinta maailmassa?

Arkiset huomionosoitukset. Kun joku on kuunnellut, mitä olen sanonut, ja ymmärtänyt sen jollain syvemmällä tasolla. Ei tarvitse lähteä Pariisiin syömään mansikoita ja kermavaahtoa. Sama pätee ystävyyssuhteisiin.

Milloin jätät musiikin ja siirryt kokoaikaiseksi mediapersoonaksi?

Sitten kun selkä sanoo kaputt keikkailun takia. Ehkä joku päivä olen jossain Hikisen iltapäivän ja Jaajon välimaastossa. Pekka Saurin paikkakin voisi kiinnostaa.

Miten pojat saadaan lukemaan?

Kirjoittamalla kirjoja, jotka poikia kiinnostaa. Nuorena ei äijäporukalla yleensä mitään lukuvinkkejä jaeta. Kun haistellaan butaania ja rähistään ostarin takana metsässä, kirjojen lukeminen kannattaa pitää omana tietonaan.

Kuka on idolisi?

Omat vanhemmat, ja Dave Lindholm. Inspiroidun valtavasti eri alojen ihmisistä. Olen ollut tosi vaikuttunut Davesta tekstittäjänä ja tyyppinä. Se on ihan erilainen kuin minä, jotenkin piikikkäämpi. 

Olet luopunut tupakasta ja kahvista. Mistä aiot luopua seuraavaksi?

Pitää paikkansa, ja lisäksi olen ollut hyvin pitkälti selvin päin jo pidemmän aikaa! Tupakointi oli makeen näköistä, mutta ei se ikinä maistu hyvältä. Kahvi ei sovi mulle. Ehkä luovun siis lopullisesti kaljasta. Ja seuraavaksi naisista. Yritän selkeyttää elämää. 

Mikä mättää nykymenossa?

Vastaan tähän ihan mummona: mättää saatana se, ettei saa ihmisiltä palvelua! Haluaisin asioida ihmisten enkä koneiden kanssa. Tunnustaudun tässä siis samanlaiseksi kuin omat vanhemmat. Olen ollut aika helvetin änkyrä välillä, mutta pyrin nykyään ymmärtämään nuorten juttuja.