Helsingin yliopiston hallitus valitsi reilu kuukausi sitten kaupunkiekologian professori Jari Niemelän yliopiston uudeksi rehtoriksi. Niemelä on aiemmin työskennellyt muun muassa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina. Rehtoriksi hän siirtyy kestävyystieteen instituutin (HELSUS) johtajan paikalta.
”Olen työskennellyt pitkään yliopiston hallinnollisissa tehtävissä, joissa olen saanut viedä asioita eteenpäin. Rehtorin tehtävässä voin nyt siirtyä seuraavalle tasolle ja toimia koko yliopistoyhteisön hyväksi”, Niemelä sanoo.
Elokuussa uudessa tehtävässään aloittava Niemelä on viihtynyt koko työuransa yliopiston lipeillä. Moni asia on ehtinyt siinä ajassa muuttua, hän pohtii.
”1980-luvulla oma laitokseni ja sen ympäristö olivat aika pieniä. Nykyään meillä on paljon enemmän henkilökuntaa ja tutkimustoimintaa. Myös rakenteet ovat paljon selkeämmät.”
Potentiaalia enempäänkin olisi. Niemelä toivoo, että jatkossa Helsingin yliopistosta muodostuisi vieläkin korkeatasoisempi tutkimuksen ja opetuksen tyyssija sekä entistä merkittävämpi kansainvälinen ja kansallinen toimija. Sen eteen hän aikoo rehtorinakin tehdä töitä.
Lisäksi viisivuotiskauden agendalla on Niemelän omien sanojensa mukaan ”sisäisen ilmapiirin haasteet”.
”Niihin täytyy paneutua ja saada asiat kuntoon”, hän sanoo.
Helsingin Sanomat uutisoi viime lokakuussa riippumattomasta selvityksestä, jossa kartoitettiin Helsingin yliopiston tutkijoiden ja hallintohenkilökunnan kokemuksia viime vuosien irtisanomisista, hallinnon keskittämisestä ja Iso pyörä -nimellä kulkevasta tutkintouudistuksesta.
Yliopisto ei julkaissut raporttia kokonaisuudessaan, ainoastaan tiedotteen siitä. Tulokset eivät olleet järin mairittelevia. Raportin mukaan yliopiston toiminta on itsevaltaista, viestintä huonoa ja työntekijät turhautuneita. Samanlaisia teemoja nostettiin esille Ylioppilaslehden jutuissa hallinnon säästöistä ja henkilökunnan potkuista syksyllä 2016.
Myös Niemelä on ollut huolissaan heikentyneestä työilmapiiristä.
”Sinänsä tehdyt uudistukset ovat olleet hyviä, mutta niihin on käytetty todella paljon aikaa ja energiaa. Viesti ruohonjuuritasolta on ollut se, että nyt toivotaan työrauhaa ja sitä, että keskityttäisiin tutkimukseen ja opetukseen.”
Uuden rehtorin tehtävänä onkin hänen omien sanojensa mukaan ”purkaa tiettyjä jännitteitä” ja ”rauhoitella tilannetta”.
”Leikkaukset ja uudistukset ovat synnyttäneet epävarmuutta tulevaisuuteen liittyen”, hän summaa.
Epätoivoon ei kuitenkaan pidä vajota. Ensi vuonna Helsingin yliopisto aloittaa uuden strategiansa laatimisen, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2021. Niemelä lupaa, että prosessissa kuullaan tarkalla korvalla henkilökunnan ja opiskelijoiden ääntä.
Hän puhuu paljon ”ruohonjuuritasosta” ja sen kuuntelemisesta.
”Voisimme saada tietämyksen ja näkemyksen nousemaan ruohonjuuritasolta strategiaan.”
”Sori vaan”, totesi Jukka Kola Ylioppilaslehden haastattelussa viitisen vuotta sitten, kun hänet oli juuri valittu rehtoriksi. Säästöjä olisi kuulemma luvassa.
Niemelä ei halua tehdä edeltäjästään poiketen ikäviä lupauksia. Mielellään hän ei tekisi lupauksia lainkaan.
”Toisaalta meillä on tiukat taloudelliset ajat, mutta toivon, että pääsemme tästä eteenpäin ilman enempää dramatiikkaa.”
Jukka Kola haki jatkokautta rehtorin tehtävässä, mutta ei edennyt haastatteluihin saakka. Voiko rehtorin tehtävää hoitaa niin, että kautensa jälkeen on edelleen suosittu?
”Helpostihan käy niin, että joku taho on tyytymätön”, Niemelä pohtii ja naurahtaa.
Mutta hän ei aio heittää pyyhettä kehään. Jos kaikki eivät olekaan innosta hihkuen taputtelemassa selkään viiden vuoden päästä, Niemelä toivoo, että he ainakin voisivat elää tehtyjen päätöksien kanssa.
”Toivon, että kaikki jännitteet, huolet ja epävarmuus olisivat muuttuneet innostukseksi, tulevaisuudenuskoksi ja optimismiksi siitä, että olemme menossa parempaan suuntaan.”
LISÄÄ AIHEESTA:
