Luova ajattelu, näkemyksellisyys, kehityskelpoisuus, käsitteellistämiskyky, motivoituneisuus, soveltuvuus alalle… Muun muassa tällaisin kriteerein valitaan Aalto-yliopiston uudet taidealojen opiskelijat tänäkin keväänä.
Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskellaan esimerkiksi elokuvauksen, muodin ja muotoilun pääaineissa. Opiskelupaikkaa mielivän hakijan pääsykoekevät alkaa ennakkotehtävillä vuoden alussa ja huipentuu pudotuspeliin sekä monipäiväisiin pääsykokeisiin toukokuun lopulla. Koko kevään ajan hakijoita, heidän ideoitaan ja luovutaan, arvioi valintatoimikunta, jossa on kolmesta kuuteen henkilöä.
Mutta miten arvioida ideoita ja luovuutta?
Yliopisto-opettaja Heidi Paavilainen muotoilun pääaineesta on ollut alansa valintatoimikunnissa mukana jo kymmenen vuotta. Hän painottaa, että toimikunta arvioi nimenomaan suorituksia, ei henkilöitä. Toimikunnan jäsenet ovat pääosin Aalto-yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaa.
Opiskelijoiden suoritukset arvioidaan yksitellen ja nimettöminä aina haastatteluun asti. Kaikki toimikunnan jäsenet ovat tasavertaisia, mutta puheenjohtajalla, kuten Paavilaisella, on yksinvaltiaan oikeus ratkaista hakijan kohtalo silloin, kun valinnasta ei muuten päästä yksimielisyyteen.
Paavilainen muistelee, että vuosien aikana näin on tapahtunut yhteensä ehkä kaksi kertaa.
”Yleisesti meidän päätökset perustuvat yhteiseen näkemykseen. Jos näkemykset kovasti poikkeavat, tehtävän pisteet perustuvat siihen, kuka pystyy järkevimmin argumentoimaan oman kantansa.”
Tilanteeseen liittyvää etiikkaa tai prosessin tulkinnanvaraisuutta ei toimikunnassa edes ole juuri pohdittu, Paavilainen kertoo. Hänen mukaansa anonyymi, tehtäviin keskittyvä arviointiprosessi on tasapuolinen hakijoille.
Pääsykoeprosessi on raskas. Suunnittelija Tuuli Asunmaa kertoo, että hakijat joutuvat ammentamaan itsestään paljon pitkien pääsykoepäivien ajan, jännityksen ja luovuuden keskellä.
Parempaakaan mallia ei välttämättä ole. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun ylioppilaiden TOKYO ry:n puheenjohtaja, arkkitehtuuriopiskelija Matti Jänkälä toteaa, että pääsykokeet ovat ainoa mielekäs tapa valita opiskelijoita taidealoille.
”Itse näen pääsykokeet todella tärkeänä. Se tarjoaa hakijalle mahdollisuuden todistaa, että olen hyvä tässä mitä teen”, hän sanoo.
Jänkälän mielestä on hyvä, että valintaraadit ovat pysyviä. Sillä varmistetaan, että arviointi on vuodesta toiseen johdonmukaista, eikä vaihtele yksittäisten henkilöiden mielipiteiden mukaan.
”Toki se on silloin johdonmukaista myös siinä, että yksittäisten jäsenten sana painaa paljon.”
Jos hakija kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti, hänellä on oikeus pyytää oikaisua. Tuuli Asunmaan mukaan taidealalle oikaisupyyntöjä tulee noin kymmenen vuodessa. Osa pyynnöistä koskee esimerkiksi tiedotusta ja vain osassa pyydetään tarkistamaan oma arvostelu.
Heidi Paavilainen kertoo, että muotoilun puolella käsitellään oikaisuja noin yksi vuodessa. Useimmiten oikaisua hakevat sellaiset hakijat, jotka ovat jääneet pisteen päähän opiskelupaikasta. Silloin toimikunta pitää kesäistunnon ja tarkistaa valinnan.
Paavilainen ei muista, että päätös olisi harkinnan seurauksena koskaan muuttunut.
”En kyllä ole kauheasti kiinnittänyt asiaan huomiota. Se ei ole meille mikään auktoriteettikysymys.”
