Jokainen suomalaisessa yliopistossa opiskeleva perustutkinto-opiskelija kuuluu ylioppilaskuntaan. Sen tehtävänä on yliopistolain mukaan ”olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”.
Ylioppilaskuntien ylintä päätösvaltaa käyttävät edustajistot, jotka valitaan vaaleilla aina kahden vuoden välein. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) vaalit järjestettiin viime syksynä, ja pidetään seuraavan kerran syksyllä 2018.
Muissa suomalaisissa ylioppilaskunnissa vaalit käytiin marraskuun alussa. Vaikka Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tiedotti opiskelijoiden ”äänestäneen aktiivisesti ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa”, vaivautui äänensä lopulta antamaan vain 31,9 prosenttia opiskelijoista.
Valtakunnalliseen äänestysprosenttiin on laskettu myös HYYn viime vuoden tulos.
Aktiivisimmin äänestettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa äänensä antoi 42 prosenttia opiskelijoista. Vähiten edustajistovaalit kiinnostivat Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa vain runsaat 24 prosenttia opiskelijoista äänesti vaaleissa.
Edellisissä vaaleissa vuonna 2015 (HYY: 2014) valtakunnallinen äänestysprosentti oli 29,4. Tuolloin monissa ylioppilaskunnissa ei vielä ollut käytössä sähköistä äänestystä. Esimerkiksi HYYssä sähköinen äänestäminen ei kasvattanut äänestysprosenttia – sen sijaan se laski.
Monet puolueet ja puoluelehdet ehtivät tuoreeltaan hehkuttaa omien poliittisten ryhmiensä tuloksia.
Vihreät suurin poliittinen ryhmä Suomen yliopistoissa, uutisoi Vihreä Lanka.
Keskustaopiskelijat ylsi huipputulokseen edustajistovaaleissa – ”Kepu nousee opiskelijakentällä”, kertoi Suomenmaa.
#Kokoomus onkin lopulta ainoa edustajistovaaleissa paikkamääräänsä kasvattamaan pystynyt puolue, twiittasi kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.
Menestyneimpiä ryhmiä edustajistovaaleissa olivat kuitenkin edelleen erilaiset tiedekunta- ja ainejärjestöjen tai esimerkiksi osakuntien puoluepoliittisesti sitoutumattomat listat, jotka saivat vajaa 80 prosenttia kaikista äänistä.
Puoluepoliittisista ryhmistä eniten kannatusta saivat vihreät, joiden listat saivat yhteensä 6,7 prosenttia äänistä. Toiseksi suosituimpia olivat erilaiset vasemmistolaiset listat, joiden kannatus oli 5,9 prosenttia. Vasemmistolaisuudella ei ylioppilaskuntapolitiikassa välttämättä tarkoiteta sitoutumista esimerkiksi Vasemmistoliittoon puolueena.
Kokoomus sai äänistä 3,8 prosenttia ja keskusta 3 prosenttia. RKP:n kannatus oli 2,1 prosenttia ja SDP:n 1,5 prosenttia.
Alle prosenttiin jäi perussuomalaiset, jonka kannatus oli 0,2 prosenttia.
Vaikka esimerkiksi keskusta ja kokoomus nostivat kannatustaan edellisistä edustajistovaaleista, on trendi puoluepoliittisten ryhmien kannatuksen osalta laskusuuntainen.
Esimerkiksi vielä vuonna 2011 vasemmisto sai 8,9 prosentin kannatuksen ja kokoomus 7,7 prosentin kannatuksen. Keskusta ylsi tuolloin 4,4 prosenttiin.
Tästä huolimatta vaikkapa HYYn suurimmat ääniharavat tulivat viime vuonna poliittisista ryhmistä. Valtakunnallisesti 10 eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukossa oli viisi ehdokasta poliittisista ryhmistä.
