Ei saarnaamista, vaan ratkomista

Vertaisvalamiehistön istunnot tuntuvat kaveriporukan keskusteluilta.

T:Teksti:

|

K:Kuva: Annikki Valomieli

Kuva: Annikki Valomieli.

Suomen lain mukaan alle 15-vuotias nuori ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Siksi oikeus ei esimerkiksi määrää 14-vuotiaalle rikoksentekijälle rangaistusta, vaan sosiaaliviranomaisten tehtävänä on auttaa ja tukea näitä nuoria, jotta rikoksen tekeminen jäisi yhteen kertaan.

Tällöin rikoksentekijälle saattaa kuitenkin syntyä kuva, ettei itse tekoon puututa. Hän ei välttämättä tule pohtineeksi, millaisia seurauksia rikoksella on sen uhrille, tekijälle itselleen tai vaikkapa ympäröivälle yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Näin uskotaan Helsingin kaupungin Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa, joka yhdessä Me-säätiön kanssa käynnisti vuosi sitten vertaisvalamiehistötoiminnan. Nuorista koostuvan valamiehistön tarkoituksena on puuttua alle 15-vuotiaiden tekemiin, yleensä ensimmäisiin rikoksiin tai rikkomuksiin.

”Poliisi, huoltaja, nuoriso-ohjaaja, opettaja tai vartija voi nuoren ja tämän huoltajan luvalla ottaa yhteyttä tilanteessa, jossa halutaan vertaisvalamiehistön tukea. Valamiehistön istunto sovitaan nopealla aikataululla, esimerkiksi samalle tai seuraavalle viikolle, jolloin käsiteltävä tilanne on yhä nuorella tuoreessa muistissa”, kertoo vertaisvalamiehistön projektityöntekijä Eeva Pulli Helsingin kaupungilta.

”Lähdemme yhdessä avaamaan sitä keissiä, että mitä on tehty ja miksi. Yritämme vertaisvalamiehistön kanssa päästä siihen hetkeen ja ymmärtää, mikä on saanut ne tapahtumat aikaan. Sitten yritämme keksiä ratkaisua ja sopivaa seuraamusta”, kertoo valamiehistön toiminnassa alusta alkaen ollut Tawab, 20.

Käsittelyyn osallistuminen on vapaaehtoista, eikä seuraamus ole rangaistus. Se voi olla esimerkiksi anteeksipyyntökukkia vanhukselle, jota kaveriporukka on häirinnyt.

 

Vertaisvalamiehistön toiminnassa on ollut mukana 13 tehtävään koulutettua nuorta. Mallia on haettu Yhdysvalloista, jossa toimintaa on ollut jo pitempään. Siellä vertaisvalamiehistöjen määrä on kasvanut 70:stä noin 1 400 kappaleeseen kymmenessä vuodessa.

Yhdysvaltalaisten seurantatutkimusten mukaan rikosten uusimisen on havaittu merkittävästi vähentyneen vertaisvalamiehistön istuntoon osallistuneilla nuorilla.

Selvitettävät tapaukset voivat olla pahoinpitelyitä, tappeluita tai vaikkapa ilkivaltaa. Vertaisvalamiehistö ei kuitenkaan käsittele seksuaalirikoksia.

Tawabin mukaan valamiehistön käsittely tehoaa, sillä ikätoverit eivät saarnaa toiselle nuorelle. Käsittelyssä tuntuu enemmänkin siltä, että ongelmaa ratkotaan kaveriporukan kesken.

”Jos sulla on esimerkiksi likainen huone ja äiti pyytää siivoamaan sen, niin siinä voi helposti mennä viikko. Mutta jos kaveri kehottaa siivoamaan huoneen, niin nuori uskoo sen paljon paremmin.”

Toimintaan niin ikään vertaisvalamiehinä osallistunut Najma, 18, painottaa myös ymmärryksen välittymistä.

”Me ollaan kaikki oltu jossain vaiheessa samankaltaisissa tilanteissa.”