Risto Ihamuotila, Kari Raivio, Ilkka Niiniluoto, Thomas Wilhelmsson, Kaarle Hämeri…
Helsingin yliopiston kanslereiden viimeisin joukko ei kirjavuudellaan häikäise. Onko kanslerin aina oltava keski-ikäinen miesprofessori?
”Keski-ikäisyyden kriteerin täytän tietysti hyvin”, uusi kansleri Kaarle Hämeri, 53, vastaa ja naurahtaa.
”Mutta jos mietitään kanslereita koko yliopiston historian ajalta, niin taidan olla nuoremmasta päästä. Ehkä asiaa halutaan ajatella uudella tavalla.”
Helsingin yliopiston yliopistokollegio valitsi Professoriliiton puheenjohtajan ja fysiikan professori Hämerin Thomas Wilhelmssonin seuraajaksi kesäkuun alussa. Kanslerivaalissa Hämeri voitti toisella kierroksella oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen äänin 31-16.
Kansleri on yliopiston korkein virka. Lokakuussa alkavan viisivuotisen kautensa ajan Hämerin vastuulla on muun muassa edistää tieteiden asemaa yhteiskunnassa ja valvoa yliopiston yleistä etua. Hän myöntää professorin arvonimen, mutta tekee myös varainhankintaa ja lobbausta. Lisäksi Hämeri toivoo voivansa vahvistaa yliopistoa yhteisönä.
”Yliopiston ehdoton rikkaus on, että meillä on keskenään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Toivoisin silti, että yhteisöllisyys olisi Helsingin yliopistossa vahvempaa kuin se tällä hetkellä on, eikä meillä olisi voimakkaita vastakkainasetteluja yliopiston sisällä.”
Vastakkainasetteluja on kuitenkin riittänyt, kun yliopistolla on käyty yt-neuvotteluja, muovattu uusia koulutusohjelmia ja keskitetty hallintopalveluja. Monien muutosten takana on ollut rahoitus tai pikemminkin sen puute. Hämerin mielestä päättäjille olisikin tärkeää välittää viimeistään nyt selkeä ja yhtenäinen viesti siitä, miksi yliopistojen rahoitus on tärkeää.
”Joskus käy niin, että pyritään osaoptimointiin. Joko yliopistot kamppailevat keskenään tai sitten oppiaineet ja kampukset kamppailevat toisiaan vastaan yliopiston sisällä. Kaikkia näitä konflikteja käytetään muualla hyödyksi ja meitä vastaan”, hän sanoo.
Osin tehtävän luonteesta johtuen kansleri toimii usein kulissien takana, eikä työn jälki näy tavalliselle riviopiskelijalle. Hämeri myöntää ongelman ja vakuuttaa, että kanslerin työllä kuitenkin on merkitystä.
”Tiedän, että esimerkiksi nykyinen, edellinen ja muutamat aiemmat kanslerit ovat vaikuttaneet erittäin paljon tehtävässään, mutta se ei ole juurikaan näkynyt julkisuuteen tai yksittäiselle opiskelijalle”, hän sanoo.
Kirjoittamattoman säännön mukaan Helsingin yliopiston rehtori on jatkanut usein kanslerin tehtävään aiemman eläköityessä, mutta nykyinen rehtori Jukka Kola ei tällä kertaa hakenut yliopiston kansleriksi. Kola totesi Helsingin Sanomille huhtikuussa, että rehtorin tehtävässä riittää hänelle ”kiinnostavaa ja vaikuttavaa tekemistä”.
