Miksi Iso pyörä tehdään?
Vuonna 2005 Helsingin yliopisto uudisti itseään Bolognan prosessin mukaisesti eli yhtenäisti käytäntöjään muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Vararehtori Sari Lindblom kertoo, että monet kokivat uudistamisen jääneen tuolloin kesken, ja Ison pyörän myötä siirrytäänkin yhä enemmän kohti eurooppalaista mallia. Esimerkiksi kandidaatin tutkinnosta tulee aiempaa laajemmin tieteenalasta opettava kokonaisuus ja perehtyminen tapahtuu vasta maisterivaiheessa.
Uudistuksen on tarkoitus helpottaa liikkumista koulutuksen sisällä ja nopeuttaa valmistumista. Koska kandivaiheen sisällöt uudistuvat laajemmaksi kattaukseksi eri asioita, oman suuntautumisensa voi päättää vasta myöhemmin. Uudistuneiden koulutusohjelmien kerrotaan myös vastaavan paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Yksi Ison pyörän keskeinen tavoite on ”nostaa opiskelija keskiöön”. Miten tämä tapahtuu käytännössä?
Ylioppilaslehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tavoitteesta on vaikeaa mainita konkreettisia esimerkkejä, mutta vararehtori Lindblom lupaa, että kaikki uudistukset on tehty ensimmäisenä opiskelijan tarpeet mielessä.
Saavutetaanko uudistuksella säästöjä?
Iso pyörä -projektiryhmän jäsen Päivi Aronen kertoo, että koulutusuudistuksen ensisijainen tavoite on laadukkaat koulutusohjelmat – ei säästöt. Uudistus käynnistyi jo ennen kuin valtiontalouden säästöistä yliopistokoulutukseen ilmoitettiin. Arosen mukaan vasta myöhemmin voidaan arvioida toiminnan kustannuksia ja tuloksia entiseen verrattuna.
Sujuvampi siirtyminen työelämään on yksi perustelu uudistukselle. Miten tämä tulee tapahtumaan?
Työelämäopintojen osuutta tutkinnoista kasvatetaan huomattavasti. Jo kandiohjelmiin kuuluu tulevaisuudessa harjoittelua ja työelämäprojekteja. Opinnot tulevat sisältämään enemmän muun muassa projektinhallinta- ja neuvottelutaitoja. On esitetty spekulaatioita, toivooko yliopisto opiskelijoiden siirtyvän entistä useammin työelämään jo kandivaiheen jälkeen.
Poistuuko Ison pyörän myötä pääaineita?
Pääaineiden sijaan aletaan puhua koulutusohjelmista. Koulutusohjelmien alle on saatettu kerätä useampi nykyinen pää- ja sivuaine yhdeksi paketiksi. Ohjelmissa voi puolestaan olla erilaisia opintosuuntia, jotka vastaavat vanhoja pääaineita.
Mikään pääaine ei siis sinänsä häviä, mutta eri pääaineiden sisältöjä on saatettu yhdistellä uudeksi kokonaisuudeksi tai muuttaa pienemmiksi opintokokonaisuuksiksi.
Voiko sivuaineita edelleen lukea samalla tavalla?
Ison pyörän myötä yliopiston käsitteet muuttuvat jonkin verran. Sivuaineiden sijaan puhutaan vapaasti valittavista opintokokonaisuuksista tai erikokoisista moduuleista. Jo aloitetun vanhan mallisen sivuaineen jatkamista varten julkaistaan siirtymätaulukot. Myös valinnaisten ja vapaasti valittavien opintokokonaisuuksien kohdalla uudistus voi toteutua eri tavoin eri tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa. Joustavaa opinto-oikeutta eli JOO-opintoja ei olla ainakaan tällä hetkellä muuttamassa.
Onko uusiin koulutusohjelmiin pakko siirtyä?
Vuoden 2017 fuksit aloittavat uusissa koulutusohjelmissa. Vanhat opiskelijat voivat halutessaan siirtyä opiskelemaan niiden mukaisesti, mutta heillä on myös oikeus jatkaa vanhan opetussuunnitelman mukaan heinäkuun 2020 loppuun saakka. Tällöin opiskelu tapahtuu uusien kurssisuunnitelmien mukaan. Jotkin kurssit muuttuvat tai poistuvat kokonaan. Siirtymätaulukoista katsotaan, mikä kurssi vastaa opiskelijan vanhan koulutusrakenteen vanhaa kurssia.
Kun opiskelija päättää siirtyä uuteen koulutusohjelmaan, hän ei voi enää palata suorittamaan opintoja vanhan koulutusrakenteen mukaisesti. Tiedekunnat antavat tarkempia ohjeita siitä, milloin ja missä vaiheessa opintoja olisi suositeltavaa ja opiskelijalle edullisinta siirtyä uuteen koulutusohjelmaan.
Uusissa maisteriohjelmissa pro gradu -tutkielma pienenee 40 opintopisteestä 30:een. Mitä se tarkoittaa gradujen osalta?
Opintopisteiden vähenemisen pitäisi tarkoittaa myös työmäärän vähenemistä 10 opintopisteen eli 270 tunnin verran. Vaatimustaso siis alenee, mutta yliopiston mukaan tämä ei saa vaikuttaa gradujen laadulliseen tasoon. Esimerkiksi tutkimusta tai alan kirjallisuuteen perehtymistä saatetaan vaatia aiempaa vähemmän. Työmäärän kohtuullisuudesta huolehtiminen jää graduseminaareja ohjaavien opettajien tehtäväksi. Haastatellut asiantuntijat lupaavat tarkempien yksityiskohtien selviävän kevään aikana.
Miten pääsykoevaatimukset muuttuvat?
Joillakin aloilla pääsykokeet eivät muutu. Alat, joissa uudet koulutusohjelmat esimerkiksi yhdistävät useamman aikaisemman hakukohteen, ovat saattaneet muuttaa pääsykoeaineistojaan vastaamaan enemmän uutta koulutusohjelmaa. Vaikka pääsykokeet eivät tällä kertaa suurta rakenneuudistusta koekaan, on yliopisto mukana hankkeessa, jossa pohditaan ylioppilastutkinnon hyödyntämistä entistä enemmän valinnoissa ja entistä vähäisempää ennakkovalmistautumista. Tarkempaa arviota tulevasta muutoksesta ja sen ajankohdasta ei vielä ole.
Kansainvälistymistä ja kansainvälistä houkuttelevuutta pyritään nostamaan lisäämällä englanninkielisiä koulutusohjelmia ja virkoja. Pärjääkö yliopistossa enää ilman vahvaa englantia?
”Ei pärjää, mutta suomi ja ruotsi ovat ihan yhtä tärkeitä”, sanoo vararehtori Lindblom.
Vaikka kandiohjelmat voi suorittaa kotimaisilla kielillä eli suomeksi tai ruotsiksi, osa opetuksesta saattaa nyt olla englanniksi. Maisteriohjelmissa pelkällä kotimaisella selviäminen voi olla hankalampaa. Tulevista maisteriohjelmista 28 on suomeksi tai ruotsiksi, 25 monikielisiä ja 7 pelkästään englanninkielisiä. Monikielisissä ohjelmissa opetus tapahtuu englanniksi, ja muuten opintoja voi suorittaa kotimaisilla kielillä. Esimerkiksi esseet voi palauttaa suomeksi tai ruotsiksi.
Laajaa englanninkielisyyttä on perusteltu kansainvälisellä houkuttelevuudella ja sillä, että suuri osa tutkimuksesta on englanninkielistä.
Isoon pyörään liittyy digiloikka-projekti. Mikä se on ja mitä hyötyä siitä on opiskelijalle?
Digiloikka-projektin tavoitteena on kehittää digitaalisten välineiden hyödyntämistä, digitaalisia toimintaympäristöjä ja tuoda joustavuutta opiskeluun. Yliopisto on jo satsannut Opintoni-sivuun ja mobiilisovellus Opinderiin. Suunnitelmissa on esimerkiksi Moodle-alustojen kehittäminen. Projektissa on mukana 15 koulutusohjelmaa, joissa on tehty suunnitelma digitaalisuuden kehittämiseksi opetuksessa. Ohjelmat saavat suunnitelmiensa toteuttamiseen yhteensä noin miljoonan euron budjetin.
Onko uudistus demokraattinen? Ovatko opiskelijat voineet vaikuttaa siihen?
Uudistusta on valmisteltu johtoryhmissä, joissa on mukana pääasiassa henkilökunnan jäseniä ja opiskelijaedustajia. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on tehnyt ehdotukset opiskelijoiden edustajiksi. Johtoryhmien jäsenet nimittää dekaani eli tiedekunnan johtaja.
Erityisesti opiskelijat ovat kritisoineet uudistuksen valmistelua vaikuttamismahdollisuuksien vähyydestä. Vararehtori Lindblomin mukaan tällainen tunne on saattanut syntyä esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat ole keskustelleet asioista tarpeeksi keskenään ja opiskelijaedustajan välityksellä tai siitä, ettei uudistus ole yksinkertaisesti kiinnostanut valmisteluvaiheessa. Myös informaatiokatkoksista ja läpinäkymättömyydestä on valitettu. Valmistelevat elimet ovat pyrkineet estämään ja vähentämään tätä Flammasta löytyvällä Iso pyörä -sivustolla.
Miten Helsingin yliopisto haluaa profiloitua tällä muutoksella?
Helsingin yliopisto haluaa uudistuksella houkutella entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja profiloitua kansainvälisenä yliopistona. Tällä hetkellä yliopisto markkinoi itseään Be 1 of the Best – Ole 1 parhaista -kampanjallaan, jossa todetaan yliopiston olevan maailman tutkimusyliopistojen parhaan yhden prosentin joukossa.
Juttua varten on haastateltu myös HYY:n opintovaliokunnan puheenjohtaja Mathilda Timmeria, HYY:n hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaavaa Minna Suorsaa ja Kannunvalajat ry:n opintotoimikunnan Tommi Ostrovskija.
