Tahmaa Töölöstä

Töölön Ketterän Tuisku Hakoniemi ja Fedja Kamari ovat tehneet grimesta YleX-kelpoista puolessa vuodessa. Miten VilleGalle ja Burger King liittyvät asiaan?

T:Teksti:

|

K:Kuvat: Nick Tulinen

Kuva: Nick Tulinen.

Tuisku Hakoniemi, 21, vetää pipoa syvemmälle siniseksi värjätyn tukkansa päälle. Hän ei osaa peitellä hämmennystään.

”Kun alettiin tehdä tätä, niin ajateltiin, ettei keikoilla käy kuin huppupäisiä jätkiä, mut sitten menikin niin, että eturivit on täynnä mimmejä.”

Ollaan töölöläisessä kerrostaloasunnossa. Eteinen on polviin saakka täynnä Karhun ja New Balancen lenkkareita. Hattuhyllyllä on lippiksiä, vaateripustimessa roikkuu musta pilottitakki.

Tämä ei kuitenkaan ole mikä tahansa neljän hengen kimppakämppä, vaan täällä asuvat Tuisku Hakoniemi ja Fedja Kamari, 22. He ovat tehneet puolisen vuotta musiikkia Töölön Ketteränä. Hakoniemestä ja Kamarista on tullut hetkessä Suomen puhutuimpia artisteja.

Töölön Ketterässä Hakoniemi räppää MC-nimellä Matti8. Kamari tuottaa ja toimii keikka-dj:nä Handshaking-nimellä. Vaikka molemmat ovat tehneet musiikkia tahoillaan jo pitkään, vasta Töölön Ketterä on muuttanut heidät valtakunnallisesti tunnetuiksi artisteiksi.

Duolla on keväällä solmittu levytyssopimus JVG:n PME Records -levy-yhtiön kanssa, ja sekä YleX että Basso soittavat heidän kappaleitaan. Töölön Ketterällä on takanaan jo esiintymisiä esimerkiksi Ruisrockissa, Flow-festivaalilla ja Blockfestissä. Viikossa keikkoja on voinut olla viisikin.

”Sitä mietittiin aluksi, että on vaikeaa saada ihmisten huomio. Jos vain tekee biisin ja lätkäisee sen nettiin, niin se ei riitä”, Hakoniemi sanoo.

 

Huomiota ketterät kyllä saivat. Hakoniemi ja Kamari olivat julkaisseet yhdessä vasta Ludoo-kappaleen, kun YleX viime maaliskuussa ylisti heitä ainutlaatuiseksi ja kiinnostavaksi kokoonpanoksi:

”Ketterää, näppärää ja koukuttavaa räppiä Helsingin asuinalueelta, josta sitä vähiten odottaisi.”

Töölö näkyy myös Ludoo-kappaleen musiikkivideossa, joka hyödyntää suttuista VHS-estetiikkaa. Kappale ja video olivat oikeastaan manifesti.

”Ennen pieksin MC:t, täst asti se on pelkkää murhaa”, Hakoniemi räppää Kamarin tuottaman taustan päälle.
Töölön Ketterän saamaa huomiota selittää se, että he tekevät grimea. Toisin kuin muilla suomalaisilla räppäreillä ja tuottajilla, Hakoniemen ja Kamarin musiikilliset esikuvat ja vaikutteet tulevat Britanniasta.

Genrenä grime (suom. pinttynyt lika, tahma) on syntynyt Lontoon lähiöissä vuosituhannen alussa. Siinä missä hiphop pohjautuu osittain funkin, soulin ja muun rytmimusiikin kierrättämiseen pölyisiltä vinyyleiltä, grime nojaa elektronisen tanssimusiikin minimalistisesti takoviin rytmeihin ja rintalastassa tuntuviin bassolinjoihin.

Briteissä grime kasvoi ilmiöksi piraattiradioiden lähetysten ja luvattomasti järjestettyjen keikkojen myötävaikutuksella. 2000-luvun alussa grime tarjosi lähiönuorille keinon toteuttaa itseään ja paeta arkea, jossa kaveripiiristä jokainen päätyi yliopiston sijasta suoraan työttömyyskortistoon. Jos ei itse tehnyt musiikkia, saattoi yhteisössä järjestää keikkoja, jakaa flyereita tai vain vetää päänsä sekaisin epäilyttävän edullisella amfetamiinilla. Grime on myös antanut äänen Britannian mustien yhteisöille.

2000-luvun alkuvuosien jälkeen Dizzee Rascalin ja Wileyn kaltaiset brittiartistit toivat grimen hetkellisesti MTV:n kuvavirtaan ja listoille kotimaassaan. Siitä huolimatta genre katosi pian sinne, mistä se oli tullutkin. Grime jäi lähiöostareilla maleksimisen ja nuhjuisten kotibileiden soundtrackiksi, eikä siitä tullut salonkikelpoista ja sisäsiistiä pop-ilmiötä.

Hakoniemi on huomannut, että genren tausta asettaa ennakko-odotuksia myös Töölön Ketterän musiikkia kohtaan.

”Grimessa on tietynlainen synkkä soundimaailma. Jos meidän musiikissa ei ole sitä, niin tullaan sanomaan, että ei me silloin voida olla grimea. Ei me kuitenkaan olla hiphopia eikä poppiakaan”, Hakoniemi sanoo.

”Meidän kappaleemme ovat syntyneet ihan vain taiteellisella vapaudella. Ei me olla mietitty, ovatko ne tarpeeksi poppia radioon tai onko niissä jotain liikaa tai jotain liian vähän.”

 

 

Suomessa grime on tähän asti soinut lähinnä klubeilla, mutta niillä jo kymmenisen vuotta sitten. Hakoniemeä ja Kamaria on ennätetty kutsua edelläkävijöiksi, koska suomeksi grimea ei ole oikeastaan koskaan kuultu radiokanavien soittolistoilla. Se on herättänyt närää porukassa, joka kuunteli grimea jo aikoinaan Helsingin klubeilla.

”Aluksi bileissä tuli ukot huutelemaan, että mitäs meininkiä tämä on. He sanoivat, että ovat tehneet tällaista jo aiemmin. Mutta emme me ole niitä kuulleet tai niitä tiedetty. Me ollaan oltu silloin varmaan jotain 12-vuotiaita”, Hakoniemi sanoo.

Töölön Ketterä ei ole edes ensimmäinen kokoonpano, joka tekee grimea suomeksi. Esimerkiksi helsinkiläisräppäri J Riskit julkaisi vuonna 2007 grimeksi luokiteltavan Liikaa-EP:n. Käytännön syistä on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuka ennätti suomalaistaa brittivaikutteensa ensimmäisenä. Grimen rantauduttua Suomeen kappaleet levisivät lähinnä verkkokeskusteluihin jaettuina MP3-tiedostoina ja itsepoltetuilla CD-levyillä kädestä käteen.

Nyt Hakoniemi ja Kamari ovat vain osuneet otolliseen hetkeen: grime on taas myös kansainvälisesti kiinnostusta herättävä ilmiö.

 

Koska pop-kulttuurin trendit kiertävät sykleissä, grime on noussut parin viime vuoden aikana jälleen pinnalle Britanniassa. Nyt genren tunnetuimpiin nimiin kuuluu lontoolaislähtöinen Skepta, jonka keväällä ilmestynyt Konnichiwa kävi Britannian albumilistan kärjessä.

Myös kansainväliset supertähdet ovat tuoneet grimea esille. Vaikka genre ei ole missään vaiheessa lyönyt läpi Yhdysvalloissa, sen suosion kasvun ovat huomanneet myös Draken ja Kanye Westin kaltaiset artistit. Drake on esimerkiksi mainostanut Instagramissa Skeptan albumia ja myös esiintynyt hänen kanssaan. Myös West on halunnut näyttäytyä yhdessä brittiläisten grime-artistien kanssa muun muassa vuoden 2015 Brit Awards -gaalassa.

Genren uusi nousu näkyy luonnollisesti myös Suomessa. Töölön Ketterän musiikillisia hengenheimolaisia ovat esimerkiksi osittain tamperelainen ja osittain espoolainen Horse Attack Sqwad ja helsinkiläinen Kristo Laanti, jonka Khid-nimellä julkaisemassa musiikissa on kuultavissa vaikutteita grimesta.

”Khid on kova, mutta ei hän väitä olevansa puhtaasti grimea. Hyviä soundeja ja hyviä biittejä. Arvostan tosi paljon”, Hakoniemi kehuu.

Grimen ja muun elektronisen musiikin välinen rajanveto on vaikeaa, koska musiikkigenret sekoittuvat toisiinsa. Verkossa vaikutteet leviävät silmänräpäyksessä ympäri maailmaa.
Hakoniemi pitää grimea hiphopia maanläheisempänä musiikkina. Hän on käytännössä lakannut kuuntelemasta jenkkiräppiä.

”Grimeen ei liity ennakko-odotuksia siitä, millainen olet musiikin ulkopuolella. Ei katsota, onko joku köyhältä vai hyvältä alueelta. Ei tarvitse olla kahta urheiluautoa ja chainit kaulassa, vaan voit olla verkkareissa ja hupparissa. Joko sä olet kova MC tai sitten et ole.”

Britanniankaan grime-artisteilla ei ole tapana poseerata räppäreiden tavoin designer-nahkatakkien ja tuhansien eurojen merkkilaukkujen kanssa. Hakoniemi esiintyy itse verryttelyasussa.

”Tässä on kyse energiasta ja hauskanpidosta.”

Kuva: Nick Tulinen.

Vaikka Töölön Ketterä on ollut olemassa vasta puolisen vuotta, Hakoniemi ja Kamari ovat tunteneet toisensa teini-iästä saakka. Hakoniemi on laulanut punkbändeissä ja räpännyt. Kamari on tuottanut housea ja muuta elektronista tanssimusiikkia. Vasta kämppäkavereina asuminen käynnisti yhteisen musiikkiprojektin.

”Kun meillä on ollut vieraita, niin Fedja on vain soitellut jotain. Mä olen räppäillyt siihen päälle. Siitä tämä meininki on lähtenyt”, Hakoniemi kertoo.
Keväällä he alkoivat etsiä valmiille kappaleilleen julkaisijaa. Aluksi myös suuret levy-yhtiöt osoittivat uteliaisuutta.

”Jossain määrin oli kiinnostusta, mutta ei suoraan meidän tekemäämme musiikkia kohtaan, vaan meihin suhtauduttiin semmoisena kehitettävänä ideana”, Kamari kuvailee.

Sitten Hakoniemen kaveri tuli apuun. Hän sanoi hoitavansa kappaleet kuunneltavaksi JVG:n Ville Gallelle, jonka sattui tuntemaan. Pian Hakoniemi saikin kaveriltaan viestin, jossa oli yhteystiedot ja soittopyyntö.

”Kun me tavattiin Villen kanssa, mä olin siellä ihan, että oh shit, we are with the big dogs now! Isot lafkat ei tuntuneet sillä hetkellä yhtään miltään”, Hakoniemi sanoo.

Keskusteltuaan levytyssopimuksesta Ville Gallen kanssa Hakoniemi ja Kamari menivät kahdestaan syömään Kampin keskuksen Burger Kingiin.

”Oltiin siellä vain, että ei hitto.”

Hakoniemi ja Kamari ovat julkaisseet Töölön Ketteränä yhden EP:n ja yhden sinkun. He eivät vielä tiedä, julkaisevatko he välttämättä koskaan albumia. PME Recordsilta on heidän mukaansa jo muistutettu, ettei se ole lainkaan välttämätöntä. EP:t ja sinkut riittävät, koska albumiformaatti on kuolemaisillaan.

Nyt tavoitteena on vain vakiinnuttaa oma asema musiikintekijöinä – ja rakentaa Töölön Ketterä -brändiä.

Paikoin Hakoniemi ja Kamari kuulostavat enemmän yksityisyrittäjiltä kuin muusikoilta. Kamari puhuu suoraan ”tuotteesta”, kun hän viittaa Töölön Ketterään ja kappaleisiin, joilla he yrittivät herättää levy-yhtiöiden mielenkiintoa.

Töölön Ketterä on jo nyt onnistunut saavuttamaan kohderyhmät, jotka ovat kaukana toisistaan. Klubikeikkojen lisäksi Hakoniemi ja Kamari ovat esiintyneet esimerkiksi koululaisten urheiluleirillä. He ovat tietoisesti päättäneet jättää kappaleistaan pois kirosanat ja viittaukset alkoholinkäyttöön.

”Se on vain kulahtanutta meininkiä”, Hakoniemi sanoo.

 

Hakoniemi ja Kamari pyrkivät brändäämään Töölön Ketterää myös fanituotteilla.

”Se meidän kissalogomme oli olemassa jo ennen Töölön Ketterää, kun ollaan joskus haluttu duunata vaatemerkkiä”, Kamari sanoo.

Kesällä Hakoniemi ja Kamari painattivat rajoitetun erän huppareita Töölön Ketterä -logolla. He eivät halunneet niitä myyntiin kasvottomaan verkkokauppaan, vaan halusivat hoitaa kaupankäynnin itse. Käytännössä se tarkoitti, että hupparin ostaneet saivat hakea omansa Töölön Ketterän kotirapusta.

”Jos jengi haluaa ottaa yhteiskuvan samalla, kun tulevat hakemaan paitaa, niin sitten se kuva otetaan”, Hakoniemi sanoo.

Kamari jatkaa:

”Tää kaikki synnyttää sitoutuneisuutta ja liikehdintää bändin ja musiikin ympärille. Tää pitää vain osata hoitaa hyvin ja tyylikkäästi.”

Yhtye ei Hakoniemen mukaan halua mainetta, jossa ”duunaillaan grimea jossain vaatekomerossa”.

”Meillä on ollut tavoitteena, että mennään tällä jutulla niin pitkälle kuin mahdollista. Nyt uskon, että me voidaan mennä tällä vielä sitäkin pidemmälle.”

 

Millaista on grime? Kuuntele Töölön Ketterän Ylioppilaslehdelle koostama Spotify-soittolista osoitteesta www.j.mp/grimelista.