Hyvä Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sofia Vikman,
Tässä vaiheessa olette varmaan jo ymmärtäneet, että neljän älykkään nisäkkään siirtäminen
- salaa,
- yöllä ja
- poliisipartioiden saattelemana
kreikkalaiseen ”eläintarhaan” (jolla ei ole talousvaikeuksien myötä ollut mahdollista hankkia toisinaan ruokaa eläimilleen) oli aika dikki muuvi.
Sen lisäksi toiminta osoitti varsin kummallista asennetta yhtiöltä, jonka omistaa kaupunki, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunki ja jonka pääomituksesta on vastannut kaupunki – siis veronmaksajat. Sellaisen yhtiön jos jonkun luulisi kunnioittavan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteon ja viestinnän periaatteina. Särkänniemen tapaus sen sijaan on ollut aivan tyypillinen ”älä tee näin” -esimerkki: niin hiljaa on pysytty kuin on vain voitu.
Nyt on tietysti helppo osoittaa syyttävällä sormella toimitusjohtaja Miikka Seppälää. Kaikista lausunnoistanne päätellen Seppälä on kuitenkin puuhastellut täysin hallituksen siunauksella. Siirtoa edeltäneellä viikolla kommentoitte Aamulehdelle, että Tampereen kaupungin omistajaohjaus ja Särkänniemi ovat toimineet koko ajan hyvässä yhteistyössä.
Äänestäjät kyllä unohtavat tämänkin episodin ensi vuoden kunnallisvaaleihin mennessä, ja pian sen unohtaa myös media. Mutta poliitikon on syytä muistaa tekemänsä päätöksen seuraukset pidempään kuin muutaman viikon ajan.
Siksi lähetämme teille delfiinipehmolelun. Se jääköön ikkunalaudalle muistoksi eräästä elokuisesta yöstä Tampereella, jolloin Meksikonlahdelta kaapatut Veera ja Delfi sekä syntyperäiset tamperelaiset Eevertti ja Leevi lähtivät kohti Kreikkaa.
Surullisilla silmillään delfiini kysyy:
Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
Ystävällisin terveisin,
Ylioppilaslehti
