Jamaikalla kiellettyä ei ole homous, vaan anaaliseksi. Se uhkaa kaikkea.
Kun kesäkuun lopussa 2014 Suomessa marssi 20 000 ihmistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta Pride-kulkueessa, päivää myöhemmin Jamaikan pääkaupungin Kingstonin kaduilla käveli 25 000 ihmistä anaaliseksin kieltolain puolesta. Väkijoukko tukki jo valmiiksi tukkoisen keskustan pääristeyksen, heilutti kylttejä ja lippuja, rukoili ja lauloi. Lavalle nousi uskonnollinen johtaja toisensa jälkeen vaatimaan hallitusta säilyttämään buggery law`n eli lain, joka kieltää anaaliseksin kaikkien kanssa ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Jamaikalla anaaliseksistä voi saada kymmenen vuotta vankeutta. Lain perusteella on kuitenkaan harvoin tuomittu ketään, mutta se näkyy arjessa muilla tavoilla. Esimerkiksi vuonna 2012 mies nimeltä Javed Jaghai sai vuokraemännältään häädön kodistaan seksuaalisuutensa takia. Vuokraemäntä perusteli Jaghain seksuaalisuuden tarkoittavan sitä, että tämä todennäköisesti harrasti laittomia akteja makuuhuoneessaan.
Siksi edes heterosuhteissa anaaliseksi ei käy laatuun.
”Löysin anaalipornoa poikaystäväni koneelta, mitä teen? Onko poikaystäväni homo?” kirjoitti nimimerkki Epätietoinen tyttöystävä jamaikalaisen sanomalehden Kysy pastorilta -palstalla. Pastorin mukaan on tosiaan hyvin epäilyttävää, että heteromiehellä olisi sellaista pornoa ja siksi poikaystävä oli parasta toimittaa terapiaan.
Jamaikalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen perustuu tällaiseen päättelykehään: homot harrastavat anaaliseksiä, joten anaali on pahasta ja syytä kieltää kaikilta.
Aurinko paahtaa ja jätevesi virtaa. Taaemmalla levittyvät pyykkinarut ja värikkäät vaatteet, niiden takana on peseytymisalue.
Syvemmällä viemärissä, maan alla, on viileää.
”Tervetuloa viemärikartanoon. Tässä on makuuhuoneemme, master bedroom”, vitsailee yksi paikalla olevista miehistä ja näyttää pahvista kyhättyä makuualustaa.
Miehet asuvat täällä, kingstonilaisessa viemärissä. Heitä on kaikkiaan vajaa parikymmentä. Jamaikalaisessa queer-slangissa heitä kutsutaan scary queenseiksi. He ovat kodittomia nuoria homomiehiä, jotka saavat toimeentulonsa itsensä myymisestä tai varastamisesta.
Kun oma perhe on hylännyt, on viemäriin muodostunut oma hierarkkinen yhteisö. Miehet osoittelevat toisiaan ja selostavat, kuka on kenenkin äiti, isä, sisko tai veli. Perhekuntia on tällä hetkellä kaksi.
He ovat myös Jamaikan kaikista väkivallalle alttein väestöryhmä. Vuonna 2011 16-vuotias poika tapettiin viidakkoveitsellä ja 26-vuotiaan kampaajamiehen pää leikattiin irti, koska hän oli paikallisten mielestä liian feminiininen.
Jamaika on hyvin kristilliskonservatiivinen maa. HLBTQI-ryhmien vastinparina on konservatiivisia kristillisiä järjestöjä, joiden kärkihankkeisiin kuuluu kampanjointi anaaliseksiä vastaan.
Yksi niistä on lääketieteen opiskelija Daniel Thomasin johtama Love March Movement (LMM). LMM ei tee työtä pelkkää homoseksuaalisuutta, vaan myös pornoa, esiaviollista seksiä, avioeroa ja masturbointia vastaan. LMM on nuorille kristityille tarkoitettu järjestö, jonka viesti on selvä: Vain Jumalan tahdon mukainen, avioliiton sisäinen, miehen ja naisen välinen, lisääntymishakuinen yhdyntä on hyväksyttävää. Järjestö pitää Jamaikan anaaliseksin kieltävää lainsäädäntöä tärkeänä kansalliselle hyvinvoinnille.
Thomas, kuten monet muut konservatiiviset kristityt, toistaa järjestönsä kautta tuttua ”rakasta synnintekijää mutta vihaa syntiä” -mantraa.
Scary queensien vastinparina Jamaikalla ovat paremmin pärjäävät homot. Heitä kutsutaan slangissa rich queenseiksi. He ovat hyvissä kaupunginosissa asuvia koulutettuja homomiehiä, jotka elävät omassa liberaalissa kuplassaan.
Yksi heistä on jamaikalainen Maurice Tomlinson. Jamaikalla asuessaan hän asui turvallisessa kaupunginosassa ja vietti aikansa suvaitsevaisten ihmisten kanssa suvaitsevissa kahviloissa ja baareissa.
Tietysti hän osallistui myös kristillisiin käännytysryhmiin ja meni naimisiin naispuolisen ystävänsä kanssa. Niin oli tehtävä, koska niin hän oli oppinut – ettei homous ole identiteetti vaan teko, josta voi pidättäytyä, tai sairaus, josta voi parantua. Tämä oli Tomlinsonille paljon isompi ongelma kuin homoihin maassa kohdistuvat sanalliset ja fyysiset hyökkäykset.
”Vasta, kun aloin tehdä työtä AIDS-free world -järjestön kanssa, jouduin kosketuksiin jamaikalaisen homovihamielisyyden kanssa”, Tomlinson sanoo.
Nyt Tomlinson on yksi Jamaikan tunnetuimmista homoaktivisteista. Siksi hän ei enää voi asua Jamaikalla.
Tomlinson oli opiskellut lakimieheksi ja opetti ennen Jamaikan teknillisessä yliopistossa lakitieteitä. Elokuussa 2011 hän meni Kanadassa naimisiin nykyisen aviomiehensä kanssa.
Puoli vuotta myöhemmin Jamaikan toiseksi suurin sanomalehti Jamaica Observer julkaisi Tomlinsonin hääkuvan luvatta sivuillaan.
”Sain lukuisia tappouhkauksia. Yksi opiskelijoistani jopa julkaisi opetusaikatauluni netissä. Ilmoitin uhkauksista poliisille, joka ei tehnyt asialle mitään. Minun oli pakko lopulta paeta maasta.”
Viime joulukuussa Tomlinson haastoi Jamaikan valtion oikeuteen. Hän yrittää saada anaaliseksin kieltolakia kaadettua sen perusteella, että se loukkaa kansalaisten perustuslaillista yksityisyydensuojaa.
Toisella puolella, lakia tukemassa, oli konservatiivijärjestöjen liittouma. Heidän mukaansa anaaliseksin salliminen uhkaisi ydinperheitä ja lapsia, pahentaisi HIV-epidemiaa ja olisi muuten vain kristinuskon vastaista. Kymmenien tuhansien ihmisten edessä seisova kristillisjohtaja kehotti kansalaisia ”ohjaamaan Jamaikan sen menestyksen tielle”.
Väkijoukko hurrasi, sillä kyse oli jostain aivan muusta kuin anaaliseksistä.
Jamaika on äärimmäinen esimerkki homojen surkeista oloista. Kun sitä peilaa länsimaihin, voi kuitenkin etsiä vastausta yleiseen kysymykseen. Kun kampanjoidaan yhteiskunnallisen homohyväksynnän puolesta, mitä tai ketä silloin hyväksytään?
Jamaikalla vastaus on helppo, sillä homoseksuaalisuus on vain seksiä.
Jamaikalainen mies on rude boy, joka tarvittaessa todistaa heteromiehuutensa ampumalla homomiestä päähän, kuten monissa suosituissa dancehall- ja reggae-lauluissa lauletaan. Useimmissa kulttuureissa miesihanne muodostuu voimankäytöstä, kovuudesta ja kyvystä saada naisia ja tyydyttää heidät sängyssä, mutta Jamaikalla se on erityisen tärkeää. Siihen peilattuna on valtava sääntörikkomus mieheltä olla sängyssä toisen miehen kanssa.
Jamaikan homoyhteisö ei siksi ole mikään yhteisö, vaan luokkajaon ja kaapissaolon pirstaloima kokoelma miehiä, jotka vain sattuvat harrastamaan seksiä muiden miesten kanssa. Kun homoseksuaalisuus on olemassa vain seksiaktissa, homot harvemmin mieltävät itsensä homoiksi.
He ovat vain syntisiä heteroita.
Teksti ja kuvat: Susanna Kosonen
Juttu on toteutettu Ulkoministeriön matka-apurahalla.
