Jos hiv-tartunnan ehkäisyyn olisi lääke, haluaisitko siihen reseptin?
Noin 4000 amerikkalaista syö sellaista lääkettä päivittäin. Truvada-niminen lääke on alun perin kehitetty hiv-tartunnan hoitoon, kunnes tajuttiin, että siitä voisi olla hyötyä jo etukäteen. Nykyään tiedetään, että se ehkäisee hiv-tartuntaa yhtä tehokkaasti kuin kondomi.
Se ei kaikkia miellytä. Losangelesilaisen aidsjärjestön johtaja Michael Weinstein on kutsunut Truvadaa party drugiksi ja haukkunut sen käyttäjiä vastuuttomiksi paljaallanussijoiksi. Tiedotusvälineet muistavat siteerata häntä ahkerasti ja mainita uutisissaan, että lääke ”saattaa kannustaa holtittomampaan seksikäyttäytymiseen”.
Hetkinen. Aivan kuin tämä olisi kuultu ennenkin. Täysin sama keskustelu käytiin 50 vuotta sitten, 1960-luvulla. Silloin aiheena oli naisten oikeus hormonaaliseen ehkäisyyn.
Vastustajien argumentit olivat tismalleen samat kuin ne, joita Weinstein latelee nyt: lääkitys houkuttelee vastuuttomaan käytökseen. Emme tiedä, mitä sivuvaikutuksia niillä on. Ne sotkevat luonnollisia toimintoja. Ne ovat kalliita. Kondomi on jo keksitty.
Helmikuun Ylioppilaslehden teemana on seksi. Myös 50 vuotta sitten, keväällä 1965, Ylioppilaslehti teki seksinumeron. Sen sivuilla aikansa radikaali Ilkka Taipale toivoi klubeja skoptofiileille ja lääkäreille mahdollisuutta tutkia frigidien tarveprofiilia. Silloin seksinumeron tekeminen oli itsessään niin radikaalia, ettei ollut mitään väliä, mitä lehdessä varsinaisesti kirjoitettiin. Nyt taas seksinumero on konseptina ankea, koska seksiä, pornoa ja alastomuutta on kaikkialla ja koko ajan.
Jotenkin toivoisi, että moni asia olisi muuttunut tuosta ajasta, mutta elämä on pettymyksiä. Seksistä kannattaa edelleen kirjoittaa, koska joudumme edelleen toivomaan täysin samoja asioita kuin vuonna 1965.
Kun Yhdysvalloissa pari vuotta sitten pohdittiin, mille hivin riskiryhmille Truvadan määrääminen ehkäisyyn olisi syytä sallia, moni oli ensimmäisenä sallimassa sen heille, jotka ovat vakituisessa suhteessa hiv-positiivisen kanssa. Harvempi oli antamassa lääkettä heille, joilla sinkkustatuksensa vuoksi oli useita seksikumppaneita ja sen vuoksi korkea riski saada tartunta.
Se on aika kamala ajatus. Ei parisuhteen pitäisi avata lisää ehkäisymahdollisuuksia. Eikä parisuhteessa harrastettu seksi ole yhtään sen arvokkaampaa kuin sen ulkopuolella harrastettu. Samanlaisia päättömiä ehtoja latelemme moniin muihinkin ehkäisymuotoihin. Sterilisaation saa vaikka 18-vuotiaana, jos sitä ennen on ehtinyt hankkia kolme lasta. Jos kehtaa hankkia vähemmän, sen saa vasta 30-vuotiaana, aivan kuin lasten tekeminen kypsyttäisi yhtäkkiä mystisesti päätäntäkykyä. Tai adoptiota ei olisi olemassa.
Suomessa hiv-tartuntojen ehkäisylääkityksen kohdalla tulee tietysti vastaan kysymys, pitääkö kaikkien veronmaksajien osallistua lääkityksen kustannuksiin. Vastaus on helppo: tällä hetkellä yhteiskunta ei Kela-korvausten muodossa maksa raskaudenkaan ehkäisyä, joten ei sen tarvitse maksaa seksitautienkaan ehkäisyä. Jos kuitenkin ajattelisimme asiaa oikeasti, voisimme esimerkiksi laskea, kuinka paljon molempien tukemisella säästettäisiin. Silloin siirtäisimme painopisteen seksitautien ja vahinkoraskauksien hoidosta niiden ehkäisyyn.
Truvadan hintakin tulee alas, kun patentti vapautuu vuonna 2021. Lääkkeet eivät kuitenkaan voi markkinoida itseään potilaille. Lääkäreille ne voivat, mutta viranomaisiamme ei kiinnosta ohjeistaa lääkäreitä. Eurooppalaiset ohjeistukset Truvadan käytöstä hiv-tartuntojen ehkäisyyn tulevat todennäköisesti pian, mutta suomalaiset viranomaiset vaikuttavat sen suhteen välinpitämättömiltä.
He ovat nimittäin huolissaan juuri siitä ”holtittomasta käyttäytymisestä”. Heille ei tule mieleen, että noista lääkkeistä kiinnostuneet ovat niitä, jotka huolehtivat terveydestään. Hiv tai muut seksitaudit harvemmin tarttuvat niiltä, jotka ovat tietoisia tilanteestaan. Tauteja tartuttavat ne, joille ei tulisi pieneen mieleenkään, että heillä voisi olla jokin tauti.
Siksi ihmisille pitää tarjota vaihtoehtoja. Raskauksien ehkäisyyn niitä saatiin jo, mutta jostain syystä lääketiede ei vieläkään ole ollut halukas kehittämään niitä seksitautien ehkäisyyn. Koska kun vaihtoehto vahingossa keksitään, pintaan nousevat samat tunnepohjaiset vasta-argumentit kuin 1960-luvulla.
Tässä jutussamme newyorkilainen Chris ja sanfranciscolainen Adam kertovat, miksi hivin ehkäisylääkityksestä on heille hyötyä.
Antti Pikkanen, päätoimittaja
