Lordi julkaisi syksyllä uuden levyn ja elokuvan. Huomasitko? Olit ainoa.
”Kontrasti on ihan järjetön. Arkiviikon olen Rovaniemellä koirien kanssa raapimassa persettä kun ketään ei kiinnosta, ja sitten viikonloppuna tuhatpäinen yleisö huutaa ’jee’ ja on saatana itku silmässä ja mimmit vittu pillut kosteena eturivissä tarjoaa hinkkejään.”
Näin kertoo Lordi-yhtyeen perustaja ja keulahahmo Tomi Putaansuu. Mr. Lordi.
Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006. Suomalaisten kansallinen itsetunto koheni yhdessä illassa, kun maamme surkea Euroviisu-ura kääntyi siihenastiseksi piste-ennätykseksi, 292 pistettä. Koko Eurooppa veivasi Hard Rock Hallelujahia. Yhtye esiintyi Kauppatorilla 90 tuhannelle hengelle, sai kutsun Linnan juhliin ja perusti Rovaniemelle oman teemaravintolan.
Nyt Mr. Lordi raapii sitä persettä. Viisujen piste-ennätys on pistetty uusiksi, Kauppatorilla juhlittu lätkäsankareita ja Lordi`s Rocktaurant suljettu. Lokakuun lopussa julkaistiin Lordin seitsemäs albumi Scare Force One.
Se viihtyi Suomen virallisella albumilistalla vain kaksi viikkoa.
Suomi on hylännyt yhtyeen. Putaansuu tiesi niin käyvän. Pienessä maassa kaikki polarisoituu nopeasti. Oli selvää, että viisuhuumaa seuraa alamäki.
”Ei siinä ollut kyse aidosta diggailusta, vaan Euroviisut oli se juttu.”
Hän muistelee, kuinka viisu-Lordia katsomaan tulleet lapset ovat lähteneet itkien pois. Iso yleisö ei ymmärtänyt, ettei Lordilla ole mitään mielenkiintoa olla koko perheen bändi. Ei, vaikka keulahahmo osallistuikin Kuorosotaan.
Putaansuu mainitsee Kissin ja Elviksen esimerkkeinä artisteista, jotka ovat olleet paheksuttuja mutta saaneet silti laajan ja uskollisen fanikunnan.
Sellainen on toki yhä Lordillakin. Antti Haasen syksyllä valmistunut Monsterimies-dokumenttielokuva esitti bändin montussa, vaikka keikkaa riitti ulkomailla tasaisesti.
Suomessa yhtye ei keikkaillut vuonna 2013 kertaakaan. Ja dokumentti floppasi, ihan kuten Lordin vuoden 2008 kauhufiktio Dark Floorskin.
Putaansuu tiesi myös niin käyvän.
Hän myös julkaisi ensi-illan alla Lordin sivuilla avoimen kirjeen, jossa yhtye irtisanoutui elokuvasta. Syy oli se, että dokumentti näyttää yhtyeen ex-kosketinsoittajan kasvot. Tämä oli anteeksiantamatonta, sillä Lordi ei tunnusta yhdenkään jäsenensä siviiliminää.
”Fanit on tässä vielä tiukempia. Twitterissä saatetaan suuttua jo kuvista, joissa näkyy meidän kädet. Se on se karsina mikä on luotu, ja fanit haluaa pelata sitä peliä.”
Yhtye on luovasti aika ahtaalla. Putaansuu on Lordi hautaan saakka, ja Lordina olemisessa on reunaehtonsa. Siksi uusien yleisöjen löytäminen on vaikeaa.
”Mitä ihminen näkee, heijastuu siihen mitä se kuulee. Jos Beatles olisi tehnyt musiikkiaan Lordin maskeissa, ei se olisi yhtä arvostettua.”
Yhtyeen imagoon kuuluvat hölmöt maskit, hevimaneerit ja ”vitsikäs” misogynia. Ei 2010-luvulla mikään voittajakombo.
Putaansuu myöntää, että esimerkiksi uuden levyn How to Slice a Whoren voi lukea naisvihamieliseksi. Siinä pistetään uskoton puoliso silpuksi. Provosointia se ei silti ole, vaan taidetta. Eikä yhtye ole vastuussa kenellekään.
”Meidän A&R kysyi, että voisko se olla vaikka How to Slice a Monster. Hah! Että hirviön saa kyllä paloitella, mutta vittu how to slice a girl, tai varsinkin whore, niin se on sitten paha.”
Lordi jatkaa uskollisen fanikuntansa palvelemista ja sen ulkopuolisen maailman pakoilua. Sen, jossa arvot muuttuvat ja kaikenlaisia ihmisiä kunnioitetaan. Sen, jossa kasvetaan aikuiseksi ja otetaan vastuu tekemisistään.
Sen, jossa Lordi ei ole seuraava Kiss, koska seuraavaa Kissiä ei enää koskaan tule.
Teksti: Anton Vanha-Majamaa
Kuvitus: Eero Lampinen
