Tammikuussa kaksi kiperässä tilanteessa olevaa kohtaa toisensa: Salon kaupunki ja virolainen yksityinen ammattikorkeakoulu. Nokian tehtaan sulkemisen arpeuttamassa Salossa aikoo avata ovensa Estonian Entrepreneurship University Of Applied Sciences (EUAS). Se tarjoaa kaksi vuotta kestäviä kaupallisia MBA-tutkintoja 10 000 euron hintaan.
Halukkaita opiskelijoita ei tosin ole ilmoittautunut vielä tarpeeksi. Koulutus alkaa, jos EUAS saa haalittua kasaan vähintään 20 maksavaa asiakasta koulun penkkiin. Paikkojen täyttymistä toivoo paitsi EUAS itse myös Salon kaupunki.
”Totta kai on toiveita, että uusi koulutustarjonta piristäisi ilmapiiriä ja loisi uusia mahdollisuuksia”, sanoo Salon apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa.
Samoilla linjoilla on kaupungin sivistystoimenjohtaja Petri Moilanen:
”Tämä tulee kreivin aikaan. Meillä on Salossa elektroniikkateollisuuden irtisanomisten vuoksi ihmisiä, joille koulutus tulee todella hyvään saumaan.”
Moilanen sanoo, että virolaiskorkeakou€¨lu voisi tuoda kaupungille vetovoimaa. Sitä Nokian hylkäämältä kaupungilta tosiaan puuttuu. Salon työttömyysprosentti huitelee 14,6 prosentissa – se on melkein tuplasti suurempi prosenttiluku kuin koko Suomen työttömyysprosentti.
Vielä puolitoista vuotta sitten Turun yliopiston informaatioteknologian yksikkö koulutti diplomi-insinöörejä kaupungin elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Tällaisia tarpeita ei kuitenkaan enää ole, joten yksikkö lopetti toimintansa Salossa.
Kaupunki pelkää, että hyvin koulutetut ihmiset jättävät kaupungin. Virolaiskorkeakoulun MBA-koulutuksen toivotaan saavan ihmiset jäämään Saloon. Kaupunki kokee tarvitsevansa virolaista korkeakoulua. Mutta kenties EUAS tarvitsee yhtä kovasti Saloa. Sillä kotimaassaan sitä ovat kohdanneet kovat ajat.
Vielä kymmenen vuotta sitten yksityisillä korkeakouluilla, sellaisilla kuin EUAS, meni Virossa hyvin. Moni nuori valitsi yksityisen opinahjon, koska julkisten korkeakoulujen maine oli kehno.
Yksityisiä korkeakouluja oli väkimäärään suhteutettuna enemmän kuin missään muualla Euroopassa, lähes 50.
Nykyään asetelma on muuttunut: nyt julkisia korkeakouluja pidetään Virossa yksityisiä laadukkaampina.
Lukukausimaksujakaan ei kerry entiseen tahtiin, koska ikäluokat pienenevät. Virossa yksityisten korkeakoulujen on tultava toimeen lukukausimaksukertymällä – valtiolta ei tipu tukea. Viron edellinen opetusministeri Tõnis Lukas ennusti, että vuonna 2016 Virossa olisi enää 27 000 lukioikäistä, kun vielä viime vuosikymmenellä heitä oli 60 000. Ikäpolvien dramaattinen kutistuminen johtuu Viron ”hullusta vuosikymmenestä”, 1990-luvusta, joka pani syntyvyyden jäihin.
Uusi isku Viron yksityiskorkeakouluille tuli tänä syksynä. Opiskelu valtion korkeakouluissa muutettiin maksuttomaksi, kunhan opiskelija pysyy tavoiteaikataulussa.
EUAS ei olekaan ensimmäinen virolainen korkeakoulu, joka on ottanut suunnaksi Suomen. Toissa vuonna Helsingissä toimintansa aloitti kauppatieteellinen Estonian Business School, viime vuonna taas Tallinnan teknillisen yliopiston toimipiste, joka kouluttaa notaareja.
Markkinat Suomessa ovatkin monelle virolaiskorkeakoululle tärkeä kasvun mahdollisuus, kun kotimaan koulutusmarkkinat kituvat: esimerkiksi EUAS on joutunut viimeisen parin vuoden aikana sulkemaan puolet Virossa olevista opetuskeskuksistaan opiskelijapulan vuoksi. Sitä pyörittävä yhtiö teki 200 000 euroa tappiollisen tuloksen.
EUAS:n Salon koulutusta järjestävä Raidi Rannama tosin sanoo, että yritys ei rakenna Suomeen koulutusbisnestä:
”Suomessa jää vuosittain tuhansia ihmisiä vaille korkeakoulupaikkaa. Haluamme tarjota hyvää ja laadukasta koulutusta heille. Lisäksi haluamme tukea paikallisia yrityksiä ja kehittää heidän yritystoimintaansa koulutuksemme kautta.”
Ei mikään yritys kuitenkaan pelkkää hyväntekeväisyyttä harjoita. On selvää, että vaille korkeakoulupaikkaa jääneiden euroista halutaan täytettä EUAS:aa pyörittävän yrityksen kassaan.
Ilmassa on paljon toiveita. Molemmin puolin Suomenlahtea.
Teksti: Sami Lotila ja Johanna Mitjonen
Kuvitus: Samuli Saarinen
