Mitä eroa on ruotsalaisilla ja ranskalaisilla? Frida Hyvösen mukaan ensin mainitut tekevät kaikkensa välttääkseen riitelyn, kun taas jälkimmäiset alkavat kinastella aina kun mahdollista. Artisti on itse ruotsalainen, mutta asuu nykyään Pariisissa.
”Yksi asia, mitä välillä kaipaan, on kiltteys”, Hyvönen kertoo, vaikka hän työnsä takia viettääkin edelleen paljon aikaa myös synnyinmaassaan.
”Ruotsalaisilla on paljon suurempi konfliktinpelko kuin ranskalaisilla, mikä tekee asiat helpommiksi. Ranskassa joutuu riitelemään joka asiasta. Ruotsissa jokainen on keskenään samaa mieltä”, Hyvönen sanoo.
”En tiedä, onko se välttämättä hyvä asia, mutta se on miellyttävää.” Hyvönen vastaa puhelimeen entisessä kotikaupungissaan Tukholmassa, jossa hän harjoittelee uuden yhtyeensä kanssa pian alkavaa Euroopan kiertuetta varten.
Hyvönen syntyi Robertsfors-nimisellä pienellä teollisuuspaikkakunnalla, joka sijaitsee Länsipohjan läänissä Pohjois-Ruotsissa.
”Se oli kiva paikka kasvaa isoksi. Lapselle ympäristö oli maailman harmonisin – ainakin siihen asti, kunnes tuli teini-ikään. Sitten se vaikutti tosi tylsältä.”
Kotona oli piano, jonka soittamisesta hän innostui jo pienenä.
”Siitä oli hyvin helppo saada aikaan hieno soundi, kunhan vain pimputti. Nokkahuilulla oli paljon vaikeampaa soittaa hyvältä kuulostava nuotti.”
Lähes pelkästään pianolla säestetty Until Death Comes -debyyttialbumi oli arvostelu- ja myyntimenestys paitsi Ruotsissa, myös maailmalla. Sitä seuranneiden pitkien kiertueiden jälkeen Hyvönen osti talon lapsuudenmaisemistaan, jossa hän kirjoitti kakkoslevynsä Silence Is Wild.
Artisti muutti Pariisiin syksyllä 2010, koska hän kaipasi muutosta elämäänsä tusinan Tukholmassa vietetyn vuoden jälkeen. Tyypillisesti ruotsalaiset lauluntekijät ovat muuttaneet New Yorkiin, jossa asuvat muun muassa Anna Ternheim, Lykke Li ja Nina Persson.
”Harkitsin sitä itsekin!” Hyvönen sanoo ja purskahtaa nauruun.
”Kaksi paikkaa, johon sekä mieheni että minä olisimme halunneet muuttaa, olivat Brooklyn ja Pariisi. Ajattelin, että levyttämisen takia olisi parempi asua Pariisissa, koska se on lähempänä.”
Hyvönen paljastaa, että pariskunta on jälleen muuttamassa, mutta ei vielä tiedä minne. Tulevan kesän he asuvat Tukholmassa.
Tukholmalaisessa studiossa ja länsipohjalaisessa talossa on nauhoitettu myös Hyvösen uutuusalbumi To The Soul. Sitä ennen hän matkusteli muun muassa Balilla, Intiassa ja Zimbabwessa. Matkailu sai alkunsa terveyshoitolasta Itävallan Alpeilta.
”Hoidot olivat aika intensiivisiä. Siellä oli paljon vanhoja ja rikkaita ihmisiä. Minä olin nuorin.”
Paikassa noudatettiin hyvin tarkkaa ruokavaliota: Hyvösen mukaan siellä syötiin joka päivä vain pieniä palasia vanhaa leipää ja juotiin teetä. Kerran samaan pöytään istahti englantilaisherra nimeltä John, joka kertoi omistavansa eri puolilta maailmaa pieniä saaria. Niille hän oli rakennuttanut luksuslomakohteita.
Myöhemmin Hyvönen sai Johnilta sähköpostia, jossa tämä kertoi perustaneensa apurahan taiteilijoille: ”ihmisille, kuten sinä Frida”, viestissä luki.
Se oli residenssikutsu Balille, missä Hyvönen vietti kuukauden merenranta- asunnossa. Toissa vuoden alussa Hyvönen esiintyi vielä Australian Sydneyssä ja Melbournessa. Noiden keikkojen jälkeen hän matkusti New Delhiin tapaamaan silloista poikakaveriaan, nykyistä aviopuolisoaan.
”Kiertelimme kahdestaan kuusi viikkoa ympäri Intiaa, se oli kuin rakkausloma. Olen aina matkustellut paljon. Sellainen minä olen.”
Viime keväänä Ruotsin suurlähetystö kutsui Hyvösen esiintymään kulttuurifestivaalille Zimbabween, ja seuraavana syksynä hän vihdoin istui alas kirjoittamaan kolmatta albumiaan.
”Se on oikeastaan jatkumoa kahdelle edelliselle poplevylleni. Tarinoita taiteellisesta muuttumisestani tai miksi sitä ikinä voikaan sanoa”, Hyvönen yrittää määritellä, mutta ei pysty pidättelemään nauruaan.
Huhtikuussa ilmestyneellä levyllä hän laulaa niin balilaisista öistä (Wild Bali Nights) kuin nimettömänsä ympärillä kiiluvasta kultasormuksesta, joka on peräisin Intiasta (Gold).
Aviomiehen – josta vaimo kertoo vain sen, ettei tämä halua itseään julkisuuteen – vaikutus kuuluu sanoituksissa. Albumin päättävässä Goldkappaleessa Hyvönen ihmettelee, miten tässä nyt näin pääsi käymään:
”En koskaan uskonut avioituvani / mikä minuun on oikein mennyt.”
Seuraavissa säkeistöissä hän saa vastauksen taustakuorolta, joka laulaa kymmeniä kertoja: ”Minä rakastan sinua.”
Vielä edellislevyllään Hyvönen vannoi, kuten niin moni muukin, ettei ole lainkaan naimisiin menevää ihmistyyppiä – ennen kuin päätyy naimisiin.
Sanat: Marko Ylitalo
