Suvi Teräsniska syntyi iskelmän rappion keskelle ja ryhtyi teininä viihdemusiikin ammattilaiseksi. 22-vuotiaana hän pyörittää musiikkibisnestä ja on ylpeä iskelmätähteydestään.
Takki auki ja kiharat hiuslakasta karheina hän harppoo Kauppurienkatua Oulun keskustassa kuin kuka tahansa edellisillan uuvuttama opiskelijatyttö – paitsi että harvalla haalarimimmillä on kuusi alaista, jotka kutsuvat häntä verenimijäksi.
Hän on Suvi Teräsniska, 22, iskelmätaivaan kirkas tähti. Kehäteiden ulkopuolisen Suomen nuorisoidoli, joka kertoo Suosikissa, miten juhli kultalevyään. Keski-ikäisten joulukonserttisuosikki, joka kuvailee Korkojen kera -ohjelmassa ihailijaviestejä lähetteleviä perheenisiä. Mummojen ihannetyttö, joka hymyilee nätisti, kun eläkeläisrouva taputtaa Stockmannilla olkapäälle ja sanoo ”Hyvä Suvi”. Teräsniskan keikoilla käy kolmevuotiaita, hevidiggareita ja vanhainkodin asukkeja. Parikymppinen, mutta lehdissä usein nelikymppiseksi stailattu Teräsniska on kuullut We Love Helsinki -tansseista ja urbaanista iskelmänostalgiasta, mutta se ei ole hänen juttunsa. Hän esittää 2010-luvulla sävellettyä iskelmää, jossa ei ole tippaakaan ironiaa.
Kesäillan valssi. Sininen ja valkoinen. Täällä Pohjantähden alla. 1990-luvun puolivälissä iskelmillä rakennettiin suomalaisuutta. Nyt niillä kannatellaan huojuvaa kansallisidentiteettiä lavojen ja laivojen hämyssä.
Teräsniska syntyi nousukausi-Suomeen keväällä 1989. Kesällä Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi. Valovoimaisesta uudesta tähdestä huolimatta iskelmämusiikki oli 1980-luvun lopussa kriisissä. Menneinä vuosikymmeninä iskelmälevyt olivat käyneet hyvin kaupaksi. Tanssikansaan olivat uponneet kliseitä vilisevät sanoitukset ja puolivillaiset tuotannot. Vai mitä mieltä olette bodarikuningatar Kike Elomaan kappaleesta Nyt se on loppu?
Iskelmän rinnalle 1970-luvulla syntynyt suomirock Eppu Normaaleineen ja Pelle Miljoonineen oli se uskottavampi suomenkielinen vaihtoehto.
Vuosikymmen vaihtui, Suomi syöksyi lamaan ja Teräsniska oppi laulamaan ennen kuin puhumaan. Kolarilaisen omakotitalon radiossa Kaija Koo kysyi, kuka keksi rakkauden. Pikkutyttö halusi kuunnella mieluummin Kaijaa kuin Känkkäränkkää.
Koon Tuulten viemää -levy myi yli 175 000 kappaletta, enemmän kuin yhdenkään naisartistin levy ikinä Suomessa. Kipuilevan kansan hanat aukesivat hänen keikoillaan. Laulaja tunsi olevansa ahdistuneiden suomalaisten kansanparantaja. Koo valittiin vuonna 1994 ”Suomen parhaaksi iskelmälaulajaksi”, vaikka hän ei itse mieltänyt itseään iskelmätähdeksi ensinkään. Visusti toisistaan erossa pysyneet iskelmä ja suomirock alkoivat lähentyä toisiaan.
Kun Teräsniskan ikätoverit luukuttivat 2000-luvun alussa Gimmeliä, Shakiraa ja Avril Lavignea, hän hurahti kasaribändi Yöhön. Lappilaisteini löysi bändin Likaiset legendat -kappaleen serkkunsa tietokoneelta ja kuunteli sen ”ainakin kaksisataa kertaa putkeen”.
”Kukaan ei myönnä kuuntelevansa Yötä, mutta se on yksi Suomen suosituimmista keikkabändeistä. Niiden keikoilla käy ihan helvetisti porukkaa. Onko olemassa piilokansa, joka siellä käy?”
Ja Yön keikallehan Aitoon Kirkastusjuhlille oli 15-vuotiaan Teräsniskankin päästävä. Menomatkalla hän tapasi Tampereella ensimmäistä kertaa keikkaseuralaisensa, porilaisen Annan, johon hän oli tutustunut Yön fanifoorumilla. Tyttöjen poissa ollessa teltta oli hajotettu, mutta he tekivät teltan palasista keikalle lakanan, jossa luki ”Hei Olli”.
”Se oli yksi elämäni hienoimpia keikkoja.”
Innokas kuoroa harrastava fani halusi itsekin lavalle. Hän mailasi Yön solisti Olli Lindholmille ja tarjoutui laulamaan bändin keikalla. Teräsniska lauloi Kiertolaista neljäntuhannen ihmisen edessä Rotuaari-festivaaleilla Oulussa kesällä 2006. Musiikkilukiolaisesta tuli yhtyeen taustalaulaja 17-vuotiaana. Pian kyvyt huomattiin myös levy-yhtiössä Helsingissä.
”Siis lähdet sitten iskelmäpuolelle”, Lindholm sanoi Teräsniskalle hämmentyneenä, kun hän viisi vuotta sitten kertoi saaneensa levytyssopimustarjouksen.
”Ei se iskelmä ole mikään kirosana”, suojatti pisti takaisin ja asia oli sillä selvä.
”Ollikin ajatteli, että musta tulee seuraava Kelly Clarkson. Sanoin, että joo, kuulostaa mahtipontiselta ja ihanalta, mutta mieluummin haluan olla seuraava Laura Voutilainen, Kaija Koo tai Anna Eriksson.”
Se on harvinaista. Suurin osa levy-yhtiöihin tarjoutuvista nuorista naisista haluaa laulaa englanniksi ja olla seuraavia Beyoncéita. American Idol -glamour kiehtoo enemmän kuin elämä Lea Lavenina. Teräsniskasta juuri iskelmäkuningattaren tie vaikutti houkuttelevalta. Siinä missä hänen suuret idolinsa, Eriksson, Koo ja Voutilainen, ovat pyristelleet iskelmätähti-maineesta eroon, Teräsniska tuntee uutta iskelmäylpeyttä.
”Minua ei todellakaan paina iskelmäleima, että olen se iskelmä-Suvi. Aina ihmiseen lyödään joku leima, olet salarakas, ex-missi tai Idols-jotain. Olen pyrkinyt puhumaan nuorekkaan iskelmämusiikin puolesta.”
Nuorekas on useimmiten nuoren vastakohta. Iskelmäsektorilla on kuitenkin tapahtumassa oikeaa nuorentumista. Teräsniskaa pidetään uuden popiskelmän airuena. Raja iskelmän ja suomirockin välillä on yhä häilyvämpi. Iskelmä Festivaaleilla Himoksella esiintyivät viime kesänä niin Jenni Vartiainen, Anna Puu kuin Juha Tapiokin. Iskelmä ei ole enää noloa. Mariskakin vaihtoi räpin iskelmään ja Teräsniskalle biisejä ovat tehneet niin Lasse Kurki kuin Jonne Aaronkin. Kuusikymppinen Katri Helena uskaltautui viime kesänä Provinssirockiin.
Yhä harvempi tulee Teräsniskan keikoille tanssimaan. Kun askeliin ei tarvitse keskittyä, aikaa jää biisien kuunteluun. Niissä piilee ”iskelmä-Suvin” suosion salaisuus.
Biisit eivät ole Teräsniskan kynästä eivätkä kerro hänen elämästään, mutta niiden rivitalokolmion kokoiset tarinat putoavat markettikansaan niin mökkimatkoilla kuin tanssiravintoloissakin.
”Hyvin harva kappaleeni peilaa omaa elämääni”, Teräsniska sanoo.
Hän panostaakin studiossa ja lavalla ”siihen fiilikseen” pääsemiseen, oli kappaleen kertoja sitten toinen nainen tai sisar, jonka veljen tie käy ”suudelmasta suruun”.
Pidetty tulkitsija on myös helppo samaistumiskohde: rehti ja kunnollinen Lapin tyttö, joka tykkää lätkästä eikä halua muuttaa Helsinkiin, koska siellä on liikaa hälinää.
Entinen Yön vieraskirjan ahkera kävijä vastaa kuuliaisesti faniviesteihin Facebookissa ja kotisivuillaan, koska tietää, miltä tuntuu, kun idoli vastaa.
”Mietimpä tässä vain, että ootko Suvi löytäny vastauksen siihe, että onko rikos rakastua?”, fani tiedustelee vieraskirjassa.
”Joskus ajattelin, että kyllä. Mutta en ehkä enää :) -Suvi-”
Verenimijä. Se on bändin jäsenten Teräsniskalle antama lempinimi. Se syntyi, kun jäsenet näkivät iltapäivälehtien otsikot, joissa Teräsniskan juhannusliksaksi väitettiin 20 000 euroa.
”Nauroimme, että Suvi vetää kaikki kermat päältä”, Teräsniska muistelee bändin keskusteluja keikkabussissa.
Alkuaikoina kävi välillä niin, ettei laulajalle jäänyt bensojen, hotellien ja palkkojen jälkeen mitään käteen.
”Kun muutin omilleni, sanoin ohjelmamyyjälle, että minun pitäisi pystyä elättämään itseni tällä.”
Nyt homma jo kannattaa. Teräsniskalla on omistusasunto Oulun keskustassa ja pihassa auto. Hän kiertää 30-vuotisjuhlavuotta viettävän Yön kanssa ja aloittelee omaa joulukonserttikiertuettaan. Neljää albumia on myyty lähes 150 000 kappaletta. Ainoa vapaapäivä ennen joulua on itsenäisyyspäivänä.
Teräsniska on toiminut esimiehenä kuudelle bändinsä muusikkomiehelle alle kaksikymppisestä, vaikka ei hän pomoroolia ”silleen ajattele, kun se aina vaan on ollut niin”.
”Periaatteeni on ollut, että organisaatiossa pitää olla hauskaa.”
Lukiossa Teräsniska haaveili lääkärin ammatista, mutta kun hän sai levytyssopimuksen, fysiikka ja kemia putosivat pois lukujärjestyksestä. Joskus keikkabussissa iskee kateus kavereiden opiskelijaelämää kohtaan.
”En kaipaa haalaribileitä vaan rutiinia. Olisi niin siistiä välillä lukea tentteihin ja tehdä kotiläksyjä.”
Ei se mahdotonta ole. Jos Teräsniska joskus saa lapsia ja kiertue- ja perhe-elämän yhdistäminen käy rankaksi, hän arvelee kouluttautuvansa äitinsä lailla sairaanhoitajaksi. Ei kuitenkaan ihan vielä.
Teräsniska on 22-vuotiaana saanut useita kulta- ja jopa tuplaplatinalevyjä, esiintynyt Tavastialla, voittanut Kuorosodan, ollut Emma-ehdokkaana ja saanut vaikka minkälaisia kunniakirjoja. Mistä iskelmätähti haaveilee musiikkiurallaan?
”Ne ovat sellaisia yksittäisiä juttuja. Kun pääsisi Ruisrockiin tai Provinssirockiin, vaikka sitten ihan sivulavalle.”
Tai edes leirintäalueelle kavereiden kanssa.
”Aloin tehdä keikkoja heti kun täytin 18 vuotta, joten minulta jäivät kaikki festarikesät väliin. Olisi kivaa päästä kerran ihan vaan festaroimaan. Elää yksi oikein resuinen viikonloppu teltassa, jossa juodaan pahaa pontikkaa ja ollaan, että ihan sama.”
KUKA
Suvi Teräsniska, 22, on oululainen iskelmälaulaja. Hänen neljäs albuminsa Pahalta piilossa ilmestyi lokakuun lopussa. Hän kiertää parhaillaan Suomea Yön 30-vuotisjuhlakiertueella ja tekee ennen joulua myös joulukonserttikiertueen. Teräsniska asuu yksin, mutta seurustelee. Hän harrastaa penkkiurheilua ja vesijuoksua.
Himottaa
”Päivä itselleni. Tekisin vain kaikkea itsekästä. Kävisin kosmetologilla kokovartalohoidossa ja syömässä hyvin.”
Kaduttaa
”Se, että en ole viimeisten neljän vuoden aikana varannut tarpeeksi vapaa-aikaa.”
Kyrpii
”Välinpitämättömyys ja erilaisuuden kammoaminen.”
Suvi Teräsniska Yön 30-vuotisjuhlakiertueella Hartwall Areenassa 10.12.
Liput alkaen 36 €.
Sanat Maria Ruuska, kuvat Tatu Blomqvist
