T-lehti yhdistää t-paidan ja journalismin.
Suomalaisen Ville Morkin suunnitteleman Green Is as Green Does -paidan sisäpuolelle on painettu yhdysvaltalaisen Tyler Remmelin kirjoittama artikkeli. Jutussa kerrotaan, kuinka monet suuret yhtiöt ovat alkaneet siirtyä ympäristöystävällisempiin tuotantometodeihin houkutellakseen valistuneita kuluttajia. Paidan etupuolella komeilee itseään vihreäksi maalaava tehdas, teksti löytyy paidan selkämyksen sisäpuolelta. Onko tässä painetun journalismin tulevaisuus?
Ruotsalainen T-post-yritys risteyttää t-paidan ja artikkelin. Tulosta voi kutsua t-lehdeksi. Artikkelit ovat kansainvälisiä, onhan kyse ruotsalaisesta tuotteesta. Tämän vuoden numeroissa on ruodittu esimerkiksi lääkkeiden mainontaa, fantasiakirjallisuuden uutta suosiota ja sitä, voitaisiinko öljynporauslautat muuntaa keinotekoisiksi koralliriutoiksi.
Juuri nyt t-lehti heijastaa erityisen osuvasti uutiskentän murrosta. Aloitetaan hinnasta: kuukausittain ilmestyvä t-lehti maksaa 27 euroa. Tavallistenkin lehtien lukemisesta tulee alvin korotuksen myötä ruokottoman kallista lystiä.
Paitajournalisminkin aiheita kysellään nettikansalta, ja yleisö äänestää mieleisiään artikkeleita paitoihin. Usein juttuehdokkaiden genre on nettilööpeistä tuttu: artikkelin aiheeksi voi äänestää vaikka pehmoleluun rakastunutta mangustia tai viskistä tehtävää biopolttoainetta.
Toisin kuin netin klikkausuutisissa, t-lehden äänestetyin jutunaihe on lopulta painava. Lukijat haluavat paitansa siitä, että San Franciscossa viranomaiset sulkivat kännykkäverkot mielenosoitusten yhteydessä.
T-lehden jutut houkuttelevat riisuutumaan. Eihän juttuja voi muuten paidan sisäpuolelta lukea. Voikin vain miettiä, millaisen iskurepliikkien kirjon t-lehdet baareihin tuovat. Ihmisten yhdistäminen onkin yrityksen mukaan yksi tuotteen tehtävistä.
Nyt vain keksimään Suomen sovellusta t-lehdestä. Kuvallisia aiheita löytyisi helposti vaikka puoluepolitiikasta. Etkö menisikin juttelemaan ihmiselle, jonka t-paidassa on kuihtuva apila?
Veera Jussila
